A diachronic, corpus-based study of the complementation of remind in British English from 1710 to 1993

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englannin kielen verbin remind komplementaatiota ja siinä tapahtuneita muutoksia brittienglannissa 1700-luvulta nykypäivään. Tutkielman korpusaineiston lähteinä toimivat kolmiosainen Corpus of Late Modern English Texts (CLMET), joka sisältää tekstejä vuosilta 1710-1780 (CLMETEV 1), 1780-1850 (CLMET 2), ja 1850-1920 (CLMET 3), sekä British National Corpus (BNC), joka kattaa vuodet 1960-1993. CLMET-korpuksen ensimmäisestä osasta käytetään laajennettua versiota, jotta käytettävissä olisi enemmän esimerkkejä. BNC-aineisto rajattiin käsittämään vain kaunokirjalliset tekstit, jotta se olisi tekstilajin osalta verrattavissa CLMET:iin. Tutkielman ensimmäisessä osassa käsitellään korpuslingvistiikkaa yleisesti sekä komplementaatioon liittyviä teorioita, muun muassa komplementtivalintaan vaikuttavaa Complexity Principle-periaatetta, komplementaation muutostrendejä viime vuosisatojen aikana (Great Complement Shift), semanttisia rooleja ja joidenkin komplementtityyppien yleisiä merkityksiä. Sanakirjoja ja kielioppiteoksia lähteinä käyttäen selvitetään, mitä eri merkityksiä verbillä remind on ja mitä komplementteja se niiden mukaan valitsee. Tutkielman analyysiosassa korpusaineistoa verrataan taustamateriaalien pohjalta muodostettuihin hypoteeseihin. Tavoitteena on selvittää, mitä komplementteja aineistosta löytyy ja millaisia muutoksia ajanjakson aikana on tapahtunut, sekä pohtia syntaktisten ja semanttisten tekijöiden mahdollista yhteyttä tiettyjen komplementtityyppien esiintymiseen. Aineisto osoittaa, että remind valitsee useita eri komplementteja, joista selvästi yleisin kaikilla tutkituilla ajanjaksoilla on NP of NP. Tutkitun ajanjakson puolivälissä komplementtien määrä nousee kuudesta kahdeksaan. Verbin eri merkitysvivahteiden ja komplementtien välillä ei näytä olevan yksiselitteisen suoraa yhteyttä. Verbillä remind näyttäisi olevan kaksi toisistaan erillistä päämerkitystä, joista toinen on dynaaminen eli toimintaa ilmaiseva ja toinen statiivinen eli pysyvää olotilaa ilmaiseva. Komplementtien yleisyydessä tapahtuneet muutokset eivät näytä seuraavan Great Complement Shift - trendiä, jossa esimerkiksi -ing -komplementtien on havaittu yleistyvän to-infinitiivien kustannuksella; verbin remind kanssa -ing -komplementit ovat kaiken kaikkiaan harvinaisia ja niiden määrä on laskussa. -Ing -komplementit myös käyttäytyvät Complexity Principlen vastaisesti kahdella ensimmäisellä ajanjaksolla. Muut lausekomplementit sen sijaan suurimmaksi osaksi noudattavat periaatetta