Riskienhallinnan taso viidessä suomalaisessa pörssiyhtiössä ja riskienhallinnan ulkoisen informaation tarve yrityksen arvonmäärityksessä

Organisaatioiden riskienhallinta on noussut viime vuosina entistä tarkempaan tarkasteluun. Finanssikriisi, talousskandaalit ja joidenkin yhtiöiden testaustulosten manipulointi ovat kyseenalaistaneet sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan toimivuuden. Erilaiset toimijat ovat pyrkineet kehittämään riskienhallintaan yhteisen kielen ja tavan järjestää riskienhallinta organisaatioissa. Yksi näistä toimijoista on ISO (International Organization for Standardization). ISO on luonut kansainvälisen ISO 31000:2009 -standardin riskienhallintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää viiden suuren suomalaisen pörssiyhtiön ISO 31000:2009 -standardin mukaisen riskienhallinnan tasoa ja selvittää millaista vuosikertomuksissa ja osavuosikatsauksissa olevaa riskienhallinnan informaatioita varainhoitotalojen analyytikot tarvitsevat yrityksen arvonmäärityksessä. Ensimmäisen tutkimusongelman avulla pyritään selvittämään millaisilla riskienhallinnan osa-alueilla kohdeyritykset ovat onnistuneet ja missä alueissa yhtiöillä olisi vielä parannettavaa. Toisen tutkimuskysymyksen avulla pyritään aluksi kartoittamaan, miten analyytikot ottavat huomioon yrityksen riskillisyyden arvonmäärityksessä. Tämän jälkeen tarkastellaan vuosikertomuksissa ja osavuosikatsauksissa olevien riskienhallinnan osioiden laatua, vertailukelpoisuutta ja määrää. Lopuksi pyritään selvittämään riskienhallinnan informaation sisällön nykyistä tilannetta ja mahdollisia kehityskohteita. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus, jossa tutkimusmetodina käytettiin teemoittelua. Tutkimuskohteena on suurten suomalaisten teollisuudenalan pörssiyhtiöiden riskienhallinta. Tutkimuksen aineisto on koottu kymmenen puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Kuusi haastatteluista tehtiin viiden pörssiyhtiön riskienhallintajohtajien tai päälliköiden kanssa. Neljä haastattelua toteutettiin kahden analyytikon, salkunhoitajan ja osaketutkimusjohtajan kanssa. Haastattelut suoritettiin joulukuun 2015 ja helmikuun 2016 aikana. Tutkimusten tulosten mukaan riskienhallinnan taso vaihteli eri osa-alueiden ja yhtiöiden välillä selkeästi. Riskienhallinnan osa-alueet olivat kulttuuri, riskienhallinta ja yhtiön strategia, riskienhallinnan prosessi, riskien arviointi ja tunnistaminen, riskienkäsittely, raportointi ja riskienhallinnan kehittäminen. Parhaiten kohdeyhtiöt olivat onnistuneet riskienhallinnan prosessissa ja riskien arvioinnissa ja tunnistamisessa. Kohdeyritysten välillä oli eniten hajontaa riskienhallinnan kulttuurissa ja raportointikäytännöissä. Tutkimuksen tulosten mukaan analyytikot kokivat, että suomalaisten pörssiyhtiöiden riskienhallinnan informaatio vuosikertomuksissa ja osavuosikatsauksissa on luotettavaa, laadukasta ja vertailukelpoista. Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että kuvaukset yhtiöiden riskeistä koettiin usein ylimalkaisiksi ja näihin kuvauksiin toivottiin enemmän tarkempaa sisältöä. Analyytikot kokivat, että yhtiöt voisivat avata enemmän markkinoihin ja kilpailijoihin liittyviä riskejä sekä uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia