Johanna Korhosen kahdet potkut : kaksi konsernia, kaksi julkisuuskuvaa Lapin Kansan päätoimittajan irtisanomisuutisoinnissa

Tiedotusvälineiden kehityksessä on ollut yksi selkeä suunta: yhä harvemmat omistavat yhä suuremman osan tiedotusvälineistä. Vaikka keskittyneiden mediamarkkinoiden vaikutuksista ei ole yksimielisyyttä, syksyllä 2008 omistajuussuhteet alkoivat näkyä. Alma Media -konserniin kuuluvan Lapin Kansan päätoimittaja Johanna Korhonen kertoi julkisuuteen, että hänet on irtisanottu laittomasti, seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Kilpailevan konsernin Sanoma Newsin lehdet kirjoittivat tasa-arvosodasta ja uutisoivat yksilönvapauden puolesta, mutta mitä teki irtisanojana toiminut Alma Media? Alman lehdet painoivat jarrua, tyytyvät kirjoittamaan tapauksesta kuin tavallisesta työkiistasta ja muistivat mainita, että irtisanomisesta oli ollut stressiä Alma Median johtajalle Kai Telanteelle. Aloin tutkia konsernijournalismia ja sen vaikutuksia toimittaja Johanna Korhosen irtisanomisuutisoinnin kautta. Valitsin tutkimuskohteekseni kaksi Suomen suurinta lehtikonsernia ja kummankin konsernin suosituimmat sanomalehdet. Sanoma Newsiltä tutkin Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia ja Alma Medialta Aamulehteä ja Iltalehteä. Aineistoni oli kahden vuoden ajalta Korhosen ensimmäisestä tiedotteesta hovioikeuden päätökseen, yhteensä 213 lehtijuttua ja 107 kuvaa ja piirustusta. Suuren määrän vuoksi tarkastelin aineiston sekä määrällisesti että kehysanalyysin avulla. Juttuaineistosta nousi esiin selvästi neljä näkökulmaa, jotka nimesin syrjintäkehykseksi, Korhos-kehykseksi, Alma-kehykseksi ja kiistakehykseksi. Ennakko-oletukseni mukaisesti Sanoma News oli kilpailijan ominaisuudessa näkyvässä taistelijan roolissa syrjintää vastaan ja Korhosen puolella. Alma Median lehdet ottivat varovaisemmin ja pysyivät monessa käänteessä hiljaa. Irtisanomisesta tehtiin myös tavanomaisempi työkiista, syrjintänäkökulmien sijaan. Johanna Korhosen irtisanomisuutisoinnin tarkastelu osoitti, että jutun julkaisevalla konsernilla oli väliä. Alma Median toimittajat eivät päässet irti yhtiön taloudellisista ja mahdollisesti ideologisista tavoitteista ja Sanomien puoli keskittyi Korhosen ja muiden ”syrjittyjen” puolustamiseen kilpailevaa yhtiötä, Alma Mediaa vastaan. Tutkimukseni lähtökohta oli toimitusten ja toimittajien jonkinlainen pyrkimys puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen. Tuo pyrkimys näkyi varovaisilla sanavalinnoilla, mutta kokonaisuutena Johanna Korhosen potkuista rakennettiin kahdessa eri mediakonsernissa kaksi eri julkisuuskuvaa