Kuntien kulttuurijohtajien käsityksiä työssä tarvittavasta viestintäosaamisesta

Tutkielman tarkoituksena on selvittää pirkanmaalaisten kulttuurijohtajien käsityksiä työssä tarvittavasta viestintäosaamisesta. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Teemahaastattelut toteutettin lokakuussa 2015 kymmenen kulttuurijohtajan työpaikoilla. Teemahaastattelu koostuu kolmesta teemasta: millaisia viestintätilanteita kulttuurijohtajan työhön sisältyy, millaisia viestintätilanteita kulttuurijohtajat pitävät haasteellisina ja millaista viestintäosaamista kulttuurijohtaja eri viestintätilanteissa tarvitsee. Kulttuurijohtajien työ edellyttää hyvää yleissivistystä, koti- ja ulkomaisen kulttuuri- ja taidealan sekä yhteiskuntaelämän tuntemusta. Kulttuurijohtajan työ on viestintäammatti, joka koostuu erilaisista viestintätilanteista ja on viestinnällisesti itsenäistä. Kulttuurijohtajan kulttuurialan substanssiosaaminen tulee näkyviin monikanavaisen viestinnän kautta. Työ on myös ihmissuhdeammatti; työtä tehdään vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Kulttuurijohtajien työssä keskeisiä viestintätilanteita ovat johtamis- , työyhteisö- ja kunta-organisaatioviestintätilanteet sekä sidosryhmäviestintätilanteet. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään muun muassa kolmannen sektorin, kulttuurialan verkostojen ja median kanssa. Työhön sisältyy paljon erilaisia esiintymistilanteita. Kulttuurijohtajien viestintäosaamista tutkittaessa kulttuurijohtajat nostivat esiin neljä osaamisaluetta, jotka ovat läpäiseviä kaikessa heidän viestintätyössään. He tarvitsevat kuuntelemis- ja vuorovaikutustaitoja, neuvottelutaitoja, esiintymistaitoja sekä kirjallisen viestinnän osaamista. Toimiessaan työssään kulttuurijohtajat tarvitsevat myös puheen mukauttamisen taitoa voidakseen ottaa huomioon monenlaisten ihmisten erilaiset tieto- ja taitotasot. Työssä tarvitaan lisäksi vakuuttamisen taitoa, koska usempien kulttuurijohtajien pitää toistuvasti perustella kulttuuritoimialan olemassaoloa kuntaorganisaatiossa. Kulttuurijohtajien viestintä- ja ajanhallintataidoilla on suora vaikutus työyhteisön hyvinvointiin ja sitä kautta myös heidän omaan työssäjaksamiseensa. Kulttuurijohtajat pitävät työtään merkityksellisenä ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Heidän mukaansa kulttuurilla on positiivinen vaikutus ihmisten elämään