Itsensä johtaminen - esimerkkinä kilpaurheilijat ja korkeakoulutetut

Tämä tutkimus käsittelee itsensä johtamista ja sen merkitystä organisaatioissa. Itsensä johtaminen on ajankohtainen aihe johtajuutta käsittelevissä tutkimuksissa. Aiheen valintaan vaikuttivat myös omat henkilökohtaiset kokemukseni siitä, miten työntekijöiden ja esimiesten väliset kommunikaatio-ongelmat ja erilaiset arvomaailmat, voivat vaikuttaa kielteisesti työn tekemiseen ja työviihtyvyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena on luoda edellytykset itsensä johtamisen syvällisemmälle ymmärtämiselle. Tutkimus käsittelee itsensä johtamisen moniulotteista ilmiötä, itsensä johtamisen tärkeimpien ulottuvuuksien eli motivaation, itseohjautuvuuden ja itseluottamuksen kautta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida itsensä johtamista ja sen merkitystä sekä vastata tutkimuskysymykseen: Miten kilpaurheilijat ja korkeakoulutetut johtavat itseään? Itsensä johtaminen on yksilöön eli alaiseen kohdistuva johtamisnäkökulma, mutta toteutuakseen itsensä johtaminen vaatii myös sellaisen ympäristön, joka tukee yksilön kehittymistä sekä itseohjautuvuuden toteuttamista. Tutkimus koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä laadullisesta tutkimuksesta, jonka kohteena ovat kilpaurheilijat sekä korkeakoulutetut. Tutkimusongelman asettelun ja tutkimuksen tieteenfilosofisten lähtökohtien osalta tutkimuksessa on päädytty narratiiviseen tutkimusorientaation käyttöön. Tutkimusaineisto koostuu narratiivisista kertomuksista. Haastatteluaineiston muodostaa keväällä 2014 toteutetut narratiiviset haastattelut, joissa kilpaurheilijat ja korkeakoulutetut kertovat henkilökohtaisista kokemuksistaan. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella kilpaurheilijoiden korkeaan motivaatioon vaikuttaa ennen kaikkea ympäristön tuki ja arvostus sekä se, että kilpaurheilija itse tietää, miksi työtään tekee. Kilpaurheilijat käyttävät suurimman osan ajastaan juuri siihen, mitä haluavat elämässään tehdä. Korkeakoulutettujen kohdalla arvostuksen ja kunnioituksen puuttuminen työssä sekä se, ettei heitä tarpeeksi kuunnella, vaikuttaa merkittävästi heidän alhaisen motivaationsa tasoon. Mahdollisuus työskennellä itseohjautuvasti ja omien aikataulujen mukaisesti, sen sijaan lisäsivät motivaatiota ja työn mielekkyyttä. Tutkimustulokset osoittavat, että organisaatioissa esimiehen tulisi keskittyä tuntemaan alaisensa, arvostamaan hänen kykyjään ja kunnioittamaan hänen tahtoaan kehittyä. Sekä kilpaurheilijat että korkeakoulutetut, kertoivat ympäristön suhtautumisen olevan merkittävä tekijä oman onnistumisensa kannalta