Siirtokarjalainen identiteetti – tila ja etnisyys arjen musiikkitoiminnassa

Tutkimuksen aiheena on arjen musiikkikäytännöissä rakentuva siirtokarjalainen identiteetti. Tutkimus kysyy, miten karjalaisuuden kokemus ja karjalainen identiteetti rakentuu arjen musiikkikäytännöissä, ja miten musiikkia käytetään välineenä identiteettityössä. Työn tavoitteena on eritellä, miten siirtokarjalainen identiteetti rakentuu musiikkikäytännöissä eri tavoin sukupolvesta riippuen. Lisäksi se havainnoi, miten karjalaisuutta ja karjalaiseksi rakentunutta musiikkia hyödynnetään eri tavoin kussakin siirtokarjalaissukupolvessa. Etnografinen aineisto on kerätty vuosina 2010 – 2012. Aineistona tutkimuksessa käytetään yksilöhaastatteluaineistoja, toimintatutkimuksellisesti orientoitunutta audiovisuaalista musiikki-iltamateriaalia, sekä musiikki-, lehti-, internet- ja havainnointipäiväkirjamateriaalia. Laadullinen aineisto rajautuu 1–4 haastatteluun kussakin sukupolvessa. Musiikkipuheeseen rajautuva haastatteluaineisto saatetaan keskustelemaan muun musiikkiaiheisen aineiston kanssa ja tästä keskustelusta nostetaan myös työn keskeiset teoreettiset välineet. Näitä ovat identiteetin lisäksi arki, tila, paikka ja etnisyys. Tilan ja sen alakäsitteiden kautta analysoidaan siirtokarjalaisuuden vahvasti paikkaan ja paikallisuuksiin orientoitunutta tapaa rakentaa identiteettiä musiikkikäytännöissä. Etnisyyden käsitteen avulla jäsennetään identiteetin sisä- ja ulkopuolisesti määräytyvää luonnetta, sekä identiteetin toiminnallista ja rituaalista puolta. Tutkimus osoittaa, että siirtokarjalainen identiteetti muotoutuu arjen musiikkikäytännöissä erityisillä tavoilla. Lisäksi se näyttää, että nämä tavat ovat sekä sukupolvisesti eriytyneitä, että suhteessa toisiinsa. Tutkimus myös osoittaa, että siirtokarjalainen musiikki rakentuu osana arjen musiikkikäytäntöjä omalakiseksi ja kronologisesti muuntuvaksi kokonaisuudeksi