Developing language proficiency through multimodal learning environments

Viestinnällisen suullisen kielitaidon harjoittaminen, viestinnällinen kieltenopetus sekä suullisen kielitaidon arviointi ovat pitkään tarjonneet haasteita kieltenopetuksen luokkahuonekäytänteille. Alati kansainvälistyvässä maailmassa monikielisyys, monikulttuurisuus ja viestinnällisyys ovat entisestään korostuneet, jolloin monipuolisen kieltenosaamisen tarve on huomattavasti kasvanut. Samanaikaisesti vieraskielinen opetus (CLIL) on kasvattanut suosiotaan maailmanlaajuisesti kielen ja aineen yhdistävänä oppimismenetelmänä. Kasvava tarve uudistaa kieltenopetusta on näkynyt myös opetussuunnitelmatyössä ja CLIL-opetusmenetelmiä on haluttu integroida myös formaaliin kieltenopetukseen esimerkiksi oppiainerajoja ylittävän oppimisen ja opetuksen myötä. Lisäksi uusia teknologiapohjaisia työvälineitä on kehitetty ja tuotu opetukseen, sekä niiden mahdollisuuksia uusina oppimisympäristöinä on tutkittu vaihtoehtona perinteiselle luokkahuoneopetukselle. Tässä työssä tarkastelin CLIL-oppilaiden ja englantia vieraana kielenä opiskelevien suullista viestinnällistä kielitaitoa PROFICOM-projektin yhteydessä tuotetun LangPerform-tietokonesimulaation avulla. Kielisimulaatio on ensisijaisesti tuotettu kaksikielisen sisällönopetuksen oppilaiden (CLIL-oppilaiden) kielitaidon harjoittamiseen ja testaamiseen, mutta yksi projektin tavoitteista oli testata ja tutkia simulaation soveltuvuutta formaalin kieltenopetuksen puolelle. Tutkimukseni tavoitteena oli kuvailla, vertailla ja arvioida CLIL-oppilaiden ja englantia vieraana kielenä opiskelevien oppilaiden suullista kielitaitoa, sekä samalla arvioida LangPerform-simulaatiokonseptia ja PROFICOM-simulaatioiden soveltuvuutta ja soveltamismahdollisuuksia formaalin kieltenopetuksen puolella. Tutkielman teoriaosassa käsittelin suulliseen kielitaitoon ja viestinnälliseen kielikompetenssiin vaikuttavia tekijöitä, sekä loin katsauksen kansalliseen ja kansainväliseen kielipolitiikkaan erityisesti eurooppalaisen viitekehyksen näkökulmasta, joka toimii pohjana simulaation arvioinnissa. Teoriaosan lopuksi käsittelin tietokonesimulaatiota kieltenoppimisen oppimisympäristönä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui yhteensä 20 6-luokkalaisen simulaatiosuorituksesta (10 CLIL- ja 10 formaalin oppilaan suorituksesta) kolmessa eri suullista kielitaitoa harjoittavasta tehtävässä, jotka analysoin ja arvioin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että CLIL-oppilaiden ja formaalin kieltenopetuksen oppilaiden suullisessa kielitaidossa ja kielenkäytössä oli huomattavia eroja. CLIL-oppilaat osoittivat oletetusti sujuvampaa suullista kielitaitoa, mutta myös monipuolisempaa ongelmanratkaisukykyä kielellisissä ilmaisuissa, sekä kykyä soveltaa kielitaitoaan simulaation tosielämää vastaavissa vuorovaikutustilanteissa, joista monet osoittautuivat haasteellisiksi formaalin kieltenopetuksen oppilaille. Tutkimuksessa havaitsin myös LangPerform-tietokonesimulaatioiden soveltuvan hyvin kielitaidon harjoittamisen ja arvioinnin välineeksi. Myös PROFICOM-simulaatio on pienin muutoksin hyvin sovellettavissa formaalin kieltenopetuksen puolelle. Tutkimus osoitti, että kielisimulaatio ei ainoastaan tarjoa uutta ja mielenkiintoista oppimisalustaa vieraiden kielten opetuksessa, vaan tarjoaa myös välineen objektiiviseen arviointiin, dokumentointiin ja seuraamiseen. Lisäksi oppilaat kokivat kielisimulaation mielenkiintoisena, uutena ja motivoivana tapana oppia kieltä. CLIL-opetusmentelmien innovatiivista integrointia formaalin kieltenopetuksen piiriin tulisi tutkia ja kehittää entisestään, sekä oppiainerajat ylittävään opetusyhteistyöhön tulisi kannustaa.Valinnaisten opintojen tutkielm