Haluan luokanopettajaksi - Syitä luokanopettajakoulutukseen hakeutumiselle, käsityksiä hyvän opettajan ominaisuuksista ja Vakava-kokeesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia luokanopettajaopiskelijaksi pyrkivien syitä luokanopet-tajakoulutukseen hakeutumiselle, käsityksiä hyvän opettajan ominaisuuksista ja käsityksiä valta-kunnallisesta kasvatusalan valintakokeesta Vakavasta. Tutkimustyypiltään työ on laadullinen tutkimus, jossa olen hyödyntänyt fenomenografista tutki-mussuuntausta. Fenomenografisen tutkimussuuntauksen tavoitteena on kuvailla, analysoida ja ymmärtää erilaisia käsityksiä ilmiöistä ja käsityksien välisiä suhteita (Huusko & Paloniemi 2006, 163). Tutkimuksen aineisto on kerätty avoimella kyselylomakkeella. Kyselyn palautti 59 kesällä 2014 Tampereen luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin osallistunutta hakijaa. Kyselyyn osallistujat valikoituivat osallistujiksi sattumanvaraisesti, mutta kuitenkin niin, että jokainen heistä oli osallistumassa luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin. Aineiston käsittelyssä olen hyödyntänyt Huuskon ja Paloniemen (2006, 167) fenomenografisen tutkimuksen analysointimallia. Aineistosta etsitään merkitysyksiköitä, jotka jaotellaan kategorioihin ja joita vertaillaan keskenään. Kyseiseen analysointimallin lisäksi olen hyödyntänyt Eskolan (2007, 160, 167- 179) tyypittely analysointimallia. Luokanopettajakoulutukseen hakeutumisen syinä yli puolet mainitsivat halun lasten kanssa työskentelemiseen ja halukkuuden työskennellä ihmisläheisellä alalla. Mainitsemista syistä hakeutua luokanopettajakoulutukseen sain muodostettua viisi kategoriaa: kiinnostavuus, olen sopiva opetta-jaksi, ura, tärkeä ammatti ja oma asuinympäristö. Vastaajien käsitykset hyvän opettajan ominai-suuksista ovat hyvin samankaltaisia aikaisempien tutkimustuloksien kanssa. Aineistoni perusteella yleisesti tyypiteltynä hyvän opettajan ominaisuudet ovat empaattisuus, ammattitaitoisuus, kärsi-vällisyys ja rauhallisuus. Luokanopettajaksi pyrkivien käsitykset valtakunnallisesta kasvatusalan valintakokeesta Vakavasta, jakautuivat kahteen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian mukaan koe oli käsitysten mukainen. Perusteluina oli, että edellisvuosien kokeisiin oli tutustuttu ja kokeeseen oli valmistauduttu huolellisesti. Toisen kategorian mukaan koe ei ollut odotusten mukainen, mitä perusteltiin liiallisella soveltuvuudella ja epäselvyyksillä. Tämän fenomenografisen tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla, analysoida ja ymmärtää käsityksiä tutkittavista ilmiöstä ja käsityksien välisiä suhteita. (Huusko & Paloniemi 2006, 162.) Tutkimuksen luotettavuutta lisää se, että analysointivaihe on pyritty kirjoittamaan tarkasti näkyviin. Avainsanat: luokanopettaja, Vakava-koe, käsitys, ominaisuus, valmennuskurss