Erilainen käännös erilainen tulkinta? Neljän raamatunkäännöksen välisten merkityserojen vertailua

Raamattu on käännettävänä kirjana monin tavoin ainutlaatuinen, sillä se, miten sitä käännetään,vaikuttaa niin monien ihmisten henkilökohtaiseen elämään kuin myös kirkollisiin kaavoihin ja rukouksiin. Siksi merkityserot eri raamatunkäännösten välillä eivät liene samantekeviä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Raamatun neljän eri käännöksen välisiä merkityseroja. Tarkoitus on selvittää, vaikuttaako käännös kulloinkin kyseessä olevan raamatunkohdan merkitykseen ja syntyykö erilaisesta käännöksestä myös erilainen tulkinta. Huomioon otetaan Raamatun eri tekstilajit, ja selvitetään, esiintyykö jonkin tekstilajin käännöksissä enemmän eroja kuin toisten tekstilajien käännöksissä ja missä suhteessa eroja on eri käännöksissä. Tutkimusmenetelmä on siis sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään Raamatun kääntämisen teorioita eli formaalia ja dynaamista ekvivalenssia. Tärkeimpiä taustateoksia ovat Nidan (1964) Toward a Science of Translating, Glassmanin (1981) The Translation Debate - What Makes a Bible Translation Good? sekä Nidan ja Taberin (1969) The Theory and Practice of Translation. Toisessa osassa käsitellään Raamatun tekstilajeja. Alkuun määritellään termit tekstilaji ja tekstityyppi, minkä jälkeen esitellään Raamatun eri tekstilajit ja niiden sisäiset tekstityypit. Kolmannessa osassa kerrotaan Raamatun tulkitsemisesta. Aineistoon on valittu kaksi suomen- ja kaksi saksankielistä raamatunkäännöstä. Vanhemmat käännökset Pyhä Raamattu (1933/1938) ja Die Elberfelder Übersetzung der Bibel (1905) noudattavat formaalia ekvivalenssia. Uudemmat käännökset Pyhä Raamattu (1992) ja Hoffnung für alle (2002) noudattavat dynaamista ekvivalenssia. Käsiteltäväksi on valittu neljä lukua eri tekstilajeista. Ruutin ensimmäinen luku edustaa tekstilajia "historia", psalmi 139 tekstilajia "runous", Jesaja 53 tekstilajia "profetia" ja Efesolaiskirje 2 tekstilajia "kirje". Metodina käytetään vertailua. Lukuja vertaillaan jae kerrallaan ja erot kirjataan taulukkoon erilaisten erojen sarakkeisiin. Sen jälkeen pohditaan, muuttavatko käännösten väliset erot jakeiden sisällön merkitystä. Analyysissa havaittiin, että monesti käännösten erot ovat vivahteellisia tai kieliopillisia, mutta paikoitellen ne poikkeavat toisistaan niin merkittävästi, että tulkinta muuttuu. Merkityseroja havaittiin vähiten tekstilajissa "runous", mikä oli yllättävää, sillä sen oletettiin sisältävän eniten eroja. Toiseksi vähiten eroja havaittiin tekstilajissa "historia", toiseksi eniten tekstilajissa "kirje" ja eniten tekstilajissa "profetia". Pyhän Raamatun (1933/1938) käännös eroaa kaikissa tekstilajeissa vähiten muista käännöksistä, ja eniten eroja esiintyy Hoffnung für alle (2002) -käännöksessä. Analyysin perusteella voitiin todeta, että käännös vaikuttaa kulloinkin kyseessä olevan kohdan merkitykseen ja sitä kautta tulkintaan