Hallinnon, politiikan ja kansalaisyhteiskunnan yhteistä säveltä etsimässä kaupunginvaltuutettujen näkemyksiä ja arvioita legitimiteetin perusteista, nykytilasta ja tulevaisuuden uhkakuvista

Talouskriisi on nostanut legitimiteetti-kriisin käsitteen sekä edustuksellisen demokratian ongelmat esille ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa painottuu kansalaisten heikentynyt luottamus niin päätöksentekijöitä kuin olemassa olevaa päätöksentekojärjestelmääkin kohtaan. Tämän tutkielman perustana onkin demokratian kriisipuheisiin pohjaava politiikan, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan sekä näiden välisten toimintasuhteiden tarkastelu niiden legitimiteetin näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimuskohteesta kerättiin tietoa teemahaastatteluilla, joiden analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Haastatteluaineisto kerättiin keväällä 2014 haastattelemalla kahdeksaa Tampereen kaupunginvaltuuston jäsentä. Tutkimuskysymykseni on: Mikä on hallinnon legitimiteetin tila Suomessa? Tarkastelussa on paitsi hallinto itsenäisenä toimijana, myös suhteessa politiikan ja kansalaisyhteiskunnan toimijoihin sekä näiden legitimiteettiin. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan paitsi legitimiteetin käsitettä ja sen muodostumista, myös politiikan, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan käsitteitä ja niiden merkitystä legitimiteetin kannalta. Esiin nostetaan paitsi legitimiteettiä heikentäviä tekijöitä myös sen vahvistamiseen pyrkiviä uuden julkisen hallinnan muotoja. Tutkimus osoitti legitimiteetin tilan olevan haastava etenkin poliittisen järjestelmämme osalta. Järjestelmään kohdistuva kritiikki ja epäluottamus paitsi itse järjestelmää myös järjestelmän tuotoksia kohtaan ovat tutkimuksen perusteella lisääntyneet, mitkä liitettiin osaltaan myös laajempaan yhteiskunnalliseen tyytymättömyyden ja kansalaisten eriarvoisuuden kasvuun. Legitimiteetin kannalta merkittäväksi näyttäytyivät myös tulevaisuuden haasteet, ja yhteiskunnallisen tilanteen kehitys: Mikäli haasteellinen taloudellinen tilanne sekä epävakaa ulkoja turvallisuuspoliittinen tilanne jatkuvat, saattaa hyväksyttävyys entisestään heikentyä, sillä vaikeina aikoina välttämättömät vaikeat päätökset lisääntyvät ja heikentävät kansalaisten luottamusta entisestään. Merkittäviksi legitimiteettiä mahdollisesti vahvistaviksi toimenpiteiksi esitettiin avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja päätöksentekijöiden sekä kansalaisten välisen dialogin lisäämistä. Tässä mielessä Tampereen pormestarimallin nähtiin erinomaiseksi legitimiteetin kannalta, sillä malli paitsi antaa poliittiselle johtajuudelle kasvot myös selkiyttää poliittisen johtamisen ja hallinnon toimintaa. Uuden julkisen hallinnan toimintatapojen lisäämisen ja verkostomaisen toiminnan politiikan, hallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan eri sektoreiden välillä nähtiin tarjoavan merkittävän legitimiteettiä vahvistavan voimavaran, jota tulisi hyödyntää enenevissä määrin ja aiempaa paremmin. Nykyisellään osallistuvan demokratian tarjoamia mahdollisuuksia ei katsottu riittävissä määrin hyödynnettävän, minkä vuoksi pohdittiin ovatko keinot oikeita. Ei nimittäin riitä, että keinoja on olemassa, niiden tulisi myös olla tarkoitukseensa sopivia ja riittävän lähellä kansalaisia ja heidän toimintatapojaan