Maksaentsyymit ja elämäntapatekijät

Maksaentsyymit ja elämäntapatekijät Maksan toimintaa kuvaavien maksaentsyymien viitearvot syytä tarkistaa? Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin alkoholinkulutuksen, ylipainon, kahvinjuonnin ja maksan toimintaa kuvaavien laboratorioarvojen välisiä yhteyksiä laajassa kansallisessa FINRISKI-väestöaineistossa. Tutkimuksessa selvitettiin näiden tekijöiden vaikutuksia myös terveydenhuollossa käytettäviin maksaentsyymien (ALAT, GT) viitearvoihin. Tämän arvioitiin olevan tärkeää, koska Suomessa yleisesti käytössä olevissa maksaentsyymien normaaleiksi tulkittavissa arvoissa (ns. viitearvot) ei aikaisemmin ole huomioitu alkoholinkäytön ja ylipainon mahdollisia vaikutuksia. Tutkimuksessa havaittiin normaalipainoisista ja alkoholia käyttämättömistä henkilöistä määritettyjen viiterajojen olevan jopa 50 % matalammat verrattuna Suomessa tätä nykyä käytettäviin viitearvoihin. Virheellisesti asetetuista viitearvoista voi seurata virheellisiä tulkintoja niin alkoholin suurkulutuksen kuin muidenkin maksaa vaurioittavien tilojen tunnistamisessa. Lisäksi tutkimuksissa ilmeni, että maksaentsyymien aktiivisuudet muuttuvat ikäriippuvaisesti ja jo kohtuullisen alkoholinkulutuksen myötä, jos mukana on ylipainoa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta johtuen lihavilla alkoholinkuluttajilla maksa-arvot ovat yleensä kohonneella tasolla. Kahvinjuonnin sen sijaan havaittiin mahdollisesti jopa suojaavan maksaa runsaasti alkoholia käyttävillä henkilöillä. Tulosten perusteella alkoholin riskikulutuksen rajoja pitäisi väestötasolla tarkastella ikäluokittain; iän lisääntyessä maksaentsyymien aktiivisuudet ja terveysriskit nousevat jo puolta vähemmillä annoksilla kuin nuoremmilla. Alkoholin liiallinen käyttö ja ylipaino liitännäisongelmineen ovat merkittäviä uhkia Suomen kansanterveydelle. Näiden varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisy ovat perusedellytyksiä onnistuneelle terveydenhuollolle. Maksaentsyymien seurannalla voidaan saada hyödyllistä tietoa maksasairauksista, mutta seurannalla on myös ennustearvoa mm. metabolisen oireyhtymän, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä.Health problems related to lifestyle and behaviour are increasingly common in modern societies. However, while factors such as alcohol abuse and excess body weight endanger well-being, other dietary habits could have positive health effects. Recent studies have indicated that the common liver enzymes, gamma-glutamyltransferase (GGT) and alanine aminotransferase (ALT), can be used as disease biomarkers which not only reflect liver function but are also associated with various extrahepatic conditions. It has therefore been suggested that these liver enzymes may be useful for assessing overall health status. In order to cast further light on the association between lifestyle factors and liver enzyme levels and on the concepts of normality and abnormality in liver enzyme levels, the associations between alcohol consumption, body mass index (BMI), coffee drinking, GGT and ALT were assessed in a large population recruited for The National FINRISK Studies. The material had been collected from six geographical areas in Finland in the years 1997, 2002 and 2007 and comprised an age and gender-stratified random sample of 18,899 apparently healthy individuals in the age range 25–74 years, with a mean age of 48 years and a gender distribution of 47% men and 53% women. Alcohol consumption, coffee drinking and smoking habits were analysed using detailed questionnaires. In this population, 7% were abstainers, 3% were former drinkers of alcohol, 86% were moderate drinkers, and 4% were heavy drinkers, whereas 90% were regular coffee drinkers. 48% of the men and 32% of the women were overweight (BMI ≥ 25 and < 30 kg/m2), and obesity (BMI ≥ 30 kg/m2) was found in 15% of both the men and women. The individual and joint effects of the lifestyle factors studied here on GGT and ALT were assessed using analyses of variance (ANOVA) and the Bonferroni post hoc test for multiple comparisons and appropriate covariates to control for the possible effects of confounding factors. The present data were also used to determine the upper reference limits for GGT and ALT enzymes based on values recorded for normal-weight non-drinkers. The data showed distinct age and gender-dependent effects of alcohol consumption and overweight on both liver enzymes. The impact of alcohol consumption on GGT activity was found to be markedly more pronounced in individuals over 40 years of age, so that even rather low levels of regular consumption (14 doses weekly for men below 40 years and 8 doses for those above 40 years and 7 and 4 doses, respectively, for women) led to increased GGT levels. Excess body weight was another major determinant of increased liver enzyme levels, and more strikingly so in women. Coffee consumption modulated the effect of ethanol on serum GGT activities in a dose and gender-dependent manner, so that a daily consumption of ≥ 5 cups of coffee, especially in a subpopulation of men consuming ≥ 280 grams alcohol per week, was associated with a significant reduction in GGT activities as compared with those having a similar consumption but no coffee intake. Early changes in ALT also varied according to the amount of alcohol consumed and the presence or absence of overweight, the latter being a relatively stronger determinant of ALT activities, especially among men below 50 years of age (adjusted for BMI, smoking and coffee drinking, as appropriate). The upper reference limits for GGT and ALT calculated from the present population-based sample for normal-weight non-drinkers were clearly lower than those previously suggested for the Nordic countries: GGT 52 U/L for men and 42 U/L for women, ALT 47 U/L for men and 37 U/L for women. GGT upper reference limits were also influenced by age, being 48 U/L in men below age 40 years and 53 U/L in those above 40 years and 34 U/L and 47 U/L, respectively, in women. In summary, the present data based on a large, apparently healthy Finnish population-based sample indicate that serum GGT and ALT activities respond in a sensitive manner to both alcohol consumption and excess body weight. These data should be considered when assessing the health risks associated with lifestyle factors and when revisiting the concept of reference limits in the clinical evaluation of liver enzymes. Regular coffee drinking may be associated with GGT reduction and hepatoprotective effects in alcohol consumers