Terveyskasvatusta monikulttuurisessa koulussa

Terveys voidaan käsitteenä ymmärtää lukuisin eri tavoin. Myös terveelliset elämäntavat ja näkemys terveyden ylläpidosta vaihtelee kulttuurin ja kontekstin mukaan. Koulussa terveyden määritellään koostuvan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ulottuvuudesta ja terveyttä pyritään käsittelemään opetussuunnitelman mukaan kokonaisvaltaisesti yksilön näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa pyrimme tuomaan esille lasten näkemyksiä terveydestä monikulttuurisen koulun kontekstissa. Tavoitteena on lasten näkemysten kautta pohtia terveyden ulottuvuuksia sekä yksilön terveysvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusta varten toteutimme erään monikulttuurisen alakoulun kuudennella luokalla Arvokas terveys -terveyskasvatusprojektin. Projekti koostui erilaisista terveyskasvatusaiheisista opetustilanteista, joiden aikana oppilaat muun muassa loivat kuvitteellisia hahmoja, pelasivat Arvokas terveys -lautapeliä ja vastasivat kirjalliseen eläytymiskirjoitelmaan. Projektia ja koko tutkimusta ohjasi konstruktivistinen käsitys oppimisesta ja tehtävät olivat oppilaita aktivoivia. Kuvasimme projektin parissa vietetyt oppitunnit ja käytimme projektin aikana esiin tulleita ajatuksia ja tuotoksia tutkimuksemme aineistona. Tutkimuksemme on fenomenologinen tapaustutkimus, jossa tapaus muodostuu oppilaiden terveysnäkemyksistä monikulttuurisen koulun kontekstissa. Aineistoa analysoimme sisällönanalyysin keinoin terveyden rakentumisen teorioihin sitoen. Tutkimuksessa lapset toivat esiin sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen terveyden alueita, mutta pääsääntöisesti aineistossa korostui terveyden liittäminen omiin valintoihin ja osittain myös ympäristön olosuhteisiin. Merkittävimpänä terveyteen tai sairauteen vaikuttavana tekijänä lapset toivat esiin ruokavalion ja liikunnan. Lasten terveysnäkemyksistä voidaan päätellä, että terveyden katsotaan olevan jotakin, jonka eteen tulee nähdä vaivaa ja jota tulee aktiivisesti rakentaa. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi koulun terveyskasvatuksessa, jolloin terveyteen, terveellisiin elämäntapoihin ja -valintoihin tulisi suhtautua entistä enemmän yksilön elämäntilanteen ja lähtökohtien näkökulmasta terveyden kokemisen subjektiivisuus huomioiden