Näennäismarkkinoiden toimivuus tilaaja-tuottajamallissa - Case: Tampereen ja Hämeenlinnan ikäihmisten palvelut

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan näennäismarkkinoiden toimivuutta ikäihmisten palveluissa silloin, kun kunta soveltaa toiminnassaan tilaaja-tuottajamallia. Tutkimuksessa tarkastellaan kahden kaupungin, Hämeenlinnan ja Tampereen, tilaajan sekä tuottajan edustajien kokemuksia tilaaja-tuottajamallista ikäihmisten palveluissa. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla sekä kyselylomakkeen avulla. Haastateltavien kokemuksiin perustuen tutkimuksessa käydään läpi neljä tilaaja-tuottajamallin toimivuuden osa-aluetta, jotka ovat: asiakas ja palvelun laatu, henkilöstö, kustannukset ja transaktiokustannukset sekä responsiivisuus. Tutkimuksessa sivutaan lisäksi kysymystä byrokratian itseintressitaipumuksista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sekä julkisen valinnan teoriasta että näennäismarkkinateoriasta. Julkisen valinnan teoria luettelee julkissektorilla useimmiten sovellettavan perinteisen hierarkkisen hallintomallin puutteita ja ehdottaa ratkaisuksi näennäismarkkinoiden perustamista kuntaan. Näennäismarkkinasovelluksen, kuten tilaaja-tuottajamallin, avulla julkisyhteisöön luodaan aitoja markkinoita muistuttava olotila, jonka oletetaan parantavan mm. palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta sekä vähentävän byrokratian itseintressitaipumuksia. Tutkimuksessa selvisi, että tilaaja-tuottajamallin myötä kustannustietoisuus ja tätä kautta myös kustannustehokkuus olivat lisääntyneet kummassakin case-kunnassa. Tilaaja-tuottajamallin koettiin estävän byrokratian itseintressitaipumuksia muun muassa siksi, että tilaajan ja tuottajan tehtävät erotetaan toisistaan. Palvelujen laadunseurannan ja -mittaamisen todettiin lisääntyneen kummassakin kunnassa tilaaja-tuottajamallin myötä. Palvelujen laadun koettiin parantuneen verrattuna perinteiseen hierarkkiseen palvelujen järjestämistapaan. Empiirisen aineiston perusteella asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna tilaaja-tuottajamalli vaikuttaa sekavalta ja asiakasohjauksen eriyttäminen tuotannosta tilaajan puolelle hidastaa jossain tapauksissa nopeaa puuttumista asiakkaan tilanteeseen. Tutkimuksessa selvisi, että tilaaja-tuottajamallia sovellettaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti tilaajaorganisaation kokoon. Tilaajaorganisaation paisuminen on vastoin julkisen valinnan teorian esittämää vaatimusta pienistä organisaatioista. Toisaalta muuttuviin palvelutarpeisiin vastaaminen nopeasti voi olla mahdotonta, jos organisaatio on kooltaan pieni kunnan väkiluvun sitä vastoin ollessa suuri. Haastattelujen perusteella, henkilöstön näkökulmasta tarkasteltuna, tilaaja-tuottajamalli koettiin innostavana kilpailun vuoksi, sillä kannuste oman toiminnan parantamiseen saadaan vertaamalla ulkoa ostetun palveluntuottajan toimintaa omaan toimintaan. Osa kyselyyn vastanneista koki tilaaja-tuottajamallin kuitenkin sekavaksi