Työhyvinvointia etsimässä : työelämätutkimuksen ja yleisönosaston mielipidekirjoitusten näkökulmia työhyvinvointiin

Työelämä on viime vuosina ollut jatkuvassa murroksessa. Työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän tulosta samaan aikaan, kun työmäärä lisääntyy tulostavoitteiden ja säästöpaineiden keskellä. Työhyvinvoinnin tutkimus on yhteiskunnallisesti arvokasta, koska työhyvinvoinnin kysymykset koskettavat suoraan tai välillisesti lähes jokaista suomalaista. Pahimmillaan puutteellinen työhyvinvointi ja siitä aiheutuvat lieveilmiöt voivat johtaa työuupumukseen. Vaikka työhyvinvointia tutkitaan Suomessa paljon, yhä edelleen tarvitaan toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointi on sidoksissa työyhteisön jokapäiväiseen toimintaan ja riippuu keskeisesti organisaatiossa vallitsevasta ilmapiiristä. Tämä pro gradu -tutkielma jakautuu kahteen osaan. Tutkimuksen alussa teen yleistävän kartoituksen siitä, miten työhyvinvointia Suomessa tutkitaan ja millaisiin kysymyksiin työelämätutkimuksessa on kiinnitetty huomiota. Tutkimuskirjallisuus sekä esimiehille suunnattu ohjeistava konsulttikirjallisuus käsittelevät työelämärakenteita, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä työhyvinvointia edistäviä henkilöstöjohtamisen keinoja. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kokoan empiirisen aineiston Helsingin Sanomien yleisönosaston mielipidekirjoituksista vuosilta 2010-2012. Sähköisestä arkistosta valikoituivat analysoitaviksi työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä työviihtyvyyteen liittyvät hakutulokset. Haluan selvittää, millaista keskustelua mielipidepalstalla käydään työhyvinvoinnista ja miten tämä keskustelu poikkeaa tutkijoiden ylläpitämästä työhyvinvointikeskustelusta. Analysoin mielipidekirjoituksia teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Lisäksi tarkastelen retorisen analyysin avulla yleisönosaston kirjoittajaprofiilia sekä väitteen esittäjään liittyviä argumentoinnin keinoja. Yhteenvetona voin todeta, että työhyvinvointia käsittelevät teemat olivat pitkälti samanlaisia sekä työelämäkirjallisuudessa että mielipidekirjoituksissa. Merkittävin eroavaisuus on ajankohtaisten aiheiden painottuminen mielipidekirjoituksissa. Mielipidekirjoitusten keskeisimmät kehittämistoiveet kohdistuivat työelämän laadullisiin kysymyksiin: työn joustoihin, varhaiskuntoutukseen, dialogisuuteen, palkitsemiseen sekä jatkuvan muutoksen hillitsemiseen. Toimivan esimiestyön tärkeys nousi esille sekä kirjallisuudessa että mielipidekirjoituksissa. Retorisen analyysin perusteella yleisönosasto on säilyttänyt asemansa kansalaisille tärkeänä ilmaisufoorumina. Vaikka yleisönosastolle kirjoittavat pääosin tavalliset kansalaiset, lisäarvoa kirjoituksille haetaan usein puhujakategorian takaa tai asiantuntijalausuntoihin viittaamalla