Ratsuhevosen peruskoulutukseen liittyvä kieli ja sanasto Saksassa ja Suomessa

Tässä pro gradu tutkielmassa tarkastellaan ratsuhevosen peruskoulutuksessa käytettävää erikoiskieltä Suomessa ja Saksassa sekä kuvataan prosessia, jonka tuloksena syntyi noin 50 termiä kattava suomen- ja saksankielinen sanasto ratsuhevosen peruskoulutukseen liittyvistä termeistä. Tutkielman aineisto koostuu nuorten hevosten kouluratsastuskilpailuohjelmista ja niitä täydentävistä kilpailusäännöistä sekä ratsastus- ja hevosenkoulutusoppaista. Tutkimuksessa havaittiin, että ratsuhevosen koulutuksessa käytettävässä erikoiskielessä on paljon ilmaisuja, jotka voidaan ymmärtää ja määritellä vain osana koulutusympäristöä eli ratsastusrataa. Ratsastuskielessä, kuten erikoiskielissä yleensä, on paljon substantiiveja, mutta myös verbeillä on tärkeä rooli ratsastuksen fyysistä puolta kuvattaessa. Monet ratsastuskielessä käytettävistä termeistä ja ilmaisuista ovat läpinäkyviä, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että niiden erikoisalasisältö olisi ymmärrettävissä ilman kattavia pohjatietoja. Ratsastuskielessä käytetään paljon terminologisia fraaseja. Sanastotyössä käsittelen noin 50 saksan- ja suomenkielistä termiä, jotka on valittu nuorten hevosten kilpailuohjelmissa vaadittujen suoritusten perusteella. Termit on järjestetty käsitekaavioon seitsemän yläkäsitteen alle. Yläkäsitteet ovat sisäänratsastus, apu, askellaji, siirtyminen, ratsastusradan tie, liike ja koulutusasteikko. Sanastotyön pohjalta on laadittu ratsuhevosen peruskoulutukseen liittyvä sanasto, jossa saksan- ja suomenkieliset termitiedostot on yhdistetty siten, että suomenkielisiin hakusana-artikkeleihin on yhdistetty saksankielinen termivastine ja suomenkielinen määritelmä termille. Kaksikielisessä sanastotyössä havaittiin, että saksan- ja suomenkieliset käsitejärjestelmät vastaavat suurelta osin toisiaan. Saksan ratsastajainliitto on julkaissut hevosenkoulutuksesta kattavasti materiaalia, jossa on myös määritelty alalla käytettävät termit. Suomen kielessä termien käyttö ei ole yhtä yhdenmukaista ja samaa käsitettä vastasi usein monta nimitystä. Analyysi osoitti, että ratsastusalalla tehtävälle sanastotyölle on Suomessa todellista tarvetta