Myönteiset muutokset parisuhteessa lapsen kuoleman jälkeen

Pro gradu tutkielma koostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty artikkeli Myönteiset muutokset parisuhteessa lapsen kuoleman jälkeen (Sjöblom S, Kaunonen M ja Aho AL), jossa tarkoituksena oli kuvata myönteisiä muutoksia vanhempien parisuhteessa lapsen kuoleman jälkeen. Tutkimuksen tiedonantajina olivat äidit (n=304) ja isät (n=32), joilla oli omakohtainen kokemus lapsen kuolemasta. Tutkimuspyyntö esitettiin surujärjestöjen verkkosivuilla ja jäsenpostituslistalla sekä internetin keskustelupalstoilla, joissa surevat vanhemmat olivat kirjautuneena. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisella (e)-lomakkeella, joka sisälsi vanhempiin, heidän parisuhteeseensa ja kuolleeseen lapseen liittyviä strukturoituja taustamuuttujakysymyksiä, sekä yhden parisuhteeseen liittyvän avokysymyksen. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysia käyttäen. Lapsen kuolema toi monimuotoisia myönteisiä muutoksia vanhempien parisuhteeseen. Myönteisiä muutoksia parisuhteessa lapsen kuoleman jälkeen olivat : parisuhteen merkityksen lisääntyminen, yhteisen elämäntarkoituksen löytyminen, puolison myötäelämisen kyvyn lisääntyminen, muiden perheenjäsenten arvostamisen lisääntyminen, tietoisen vuorovaikutuksen paraneminen ja parisuhteen pysyvyyteen panostaminen. Muutokset kohdistuivat vuorovaikutukseen, selviytymiseen, arvomaailmaan ja vanhempien identiteettiin. Tutkimustulokset antavat yksityiskohtaista tietoa vanhempien parisuhteen tukemiseen ja lisäävät ymmärrystä vanhempien parisuhteesta lapsen kuoleman jälkeen. Tutkielman yhteenveto-osassa tarkoituksena oli kuvata miehen käyttäytymisen muutosta parisuhteessa lapsen kuoleman jälkeen, naisten näkökulmasta. Tutkimusaineisto koostuu edellä kuvatun empiirisen aineiston tiedonantajina olleiden naisten kokemuksista (n= 304). Naiset kokivat miehen muuttuneen välittävämmäksi ja ristiriitojen vähentyneen puolisoiden välillä. Naiset huomasivat myös miehen arvostavan lapsiaan enemmän kuin ennen lapsen kuolemaa ja miehet hyväksyivät puolison surun erilaisuuden. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tunnistamalla naisten myönteisiä kokemuksia parisuhteessa ja jakamalla saatua tietoa eteenpäin, esimerkiksi vertaistukea kehitettäessä