Uusia välineitä, vanhoja käyttötapoja? Politiikan toimittajat Facebookissa ja Twitterissä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä, millä tavalla toimittajat omaksuvat uusia teknologioita osaksi työtään. Politiikan toimittajat ovat houkutteleva tutkimuskohde, sillä sosiaalisella medialla on nähty olevan vaikutuksia politiikan julkisuuteen, erityisesti maahanmuuttokeskustelun yhteydessä ja vaalien aikaan. On kiinnostavaa tarkastella ilmiötä siitä näkökulmasta, miten Facebookin ja Twitterin kaltaiset uudet julkaisuvälineet näkyvät politiikan toimittajien työssä ja politiikan journalismissa. Teemahaastattelujen avulla pyritään saamaan tietoa poliitiikan toimittajien Facebookin ja Twitterin ammatillisesta käytöstä kolmesta eri näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisilla omilla periaatteilla ja työantajan antamalla ohjeistuksella toimittajat ovat mukana sosiaalisessa mediassa sekä sitä, mitä he ylipäätään uusista välineistä ajattelevat. Haastateltavina oli seitsemän valtakunnallisissa medioissa työskentelevää politiikan toimittajaa. Haastateltavat valittiin siten, että heillä kaikilla oli kokemusta Facebookin tai Twitterin käytöstä ammatillisessa roolissa. Tutkielmani ei kuitenkaan rajoitu vain ammatilliseen käyttöön, vaan analyysissä pohditaan myös ammatillisen ja yksityisen käytön rajapintaa. Tutkimukseni osoitti, ettei sosiaalinen media ollut mullistanut politiikan toimittajien työtä, mutta uusiin välineisiin suhtauduttiin myönteisesti, ja ne nähtiin myös ammatillisesti hyödyllisiksi. Osalla haastateltavista oli jo rohkaisevia kokemuksia yleisön kanssa keskustelemisesta sosiaalisessa mediassa, mutta yleisesti ottaen vuorovaikutus ja yhteistyö yleisön kanssa oli vielä alkutekijöissään, ja siinä oli vielä paljon kehitettävää. Politiikan toimittajille Facebook ja Twitter olivat työvälineitä, joita voitiin hyödyntää poliitikkojen seuraamiseen. Sosiaalinen media tarjosi haastateltaville myös uusia kerronnallisia mahdollisuuksia, mikä näkyi esimerkiksi huumorin käytössä ja siinä, että twiiteissä ja Facebook-päivityksissä voitiin tuoda esille asioita, jotka eivät olisi muuten näkyneet jutuissa. Toimittajien sosiaalisen median käyttöä oli ohjailtu vain vähän organisaation ylätasolta käsin, ja ainakin haastateltavat saivat itse päättää siitä, millaista ammatillista toimintaa heillä oli Facebookissa ja Twitterissä. Osa toimittajista koki tarpeelliseksi erottaa sosiaalisen median yksityisen ja ammatillisen käytön selkeästi toisistaan, kun taas toiset antoivat työ- ja vapaa-ajan roolien sekoittua keskenään. Toimittajat olivat kuitenkin yleisesti ottaen maltillisia sen suhteen, mitä he päivittivät Facebookiin tai Twitteriin työstään tai politiikasta, myös omassa yksityisessä Facebook-profiilissaan. Lähes kaikki haastateltavat pitivät poliittiset kantansa poissa sosiaalisesta mediasta