Laboratorioalan opiskelijoiden ammatti-identiteetti

Nykyisessä, muuttuvassa työelämässä tarvitaan yhä useammin sopeutumista ja mukautumista uusiin työtehtäviin ja uusiin ammatteihin. Muutokset työelämässä edellyttävät ammatti-identiteetin uudelleen rakentumista ja rakentamista, jolloin avainasemassa ovat ne prosessit, jotka rakentavat ja muokkaavat yksilön identiteettiä. Identiteetti rakentuu vuoropuhelussa yksilön ulkopuolisen maailman ja itsen kanssa. Kasvatustieteellisestä näkökulmasta identiteetin rakentuminen on suhteessa oppimiseen sosiaalisessa tilanteessa. Ammatillisen identiteetin muodostumisprosessissa merkittäväksi asiaksi nousee myös tavoitetila, ihanneidentiteetti, jota kohti yksilö pyrkii. Ammatti-ideaali voidaan kuvata ammattiin liittyvien merkittävien piirteiden kokoelmana ja ideaalin tarjoaa yleensä ammatillinen koulutusinstituutio tai muu ammatillisen pätevyyden myöntäjätaho. Tässä työssä olen tarkastellut laboratorioalan opiskelijoiden ammatti-identiteetin muodostumista opiskelujen aikana. Halusin selvittää mikä on opiskelijoiden mielikuva laborantin ammatti-ideaalista sekä mitkä ovat ne opiskelukokemukset, joilla on merkitystä nuoren opiskelijan ammatilliselle kasvulle ja ammatti-identiteetin rakentumiselle. Lukiessani opiskelijoiden vastauksia sain tutustua heidän ajatuksiinsa opinnoistaan ja sain tietää minkälaisena he näkevät ihannelaborantin, ammatti-ideaalin. Samalla peilasin laboratorioalan perustutkinnon osaamistavoitteita nuorten mielikuvaan ideaalilaborantista. Tarkastelin opiskelijoiden ammatti-identiteettiä kysymällä heiltä, mikä on heidän oma käsityksensä laborantin ammatista. Mielikuva eli käsitys on hänen kokemustensa kautta muodostunut kuva siitä, mikä ja millainen laborantti on. Ammatti-identiteetti on täten opiskelijan käsitys siitä millainen ideaalilaborantti on ja toisaalta, miten hän itse kokee sopivansa siihen mielikuvaan. Ideaalilaborantin mielikuva sisälsi kaikilla opiskelijoilla niitä elementtejä, joita tutkinnon perusteiden osaamistavoitteissa on nostettu alalle tärkeiksi tavoitteiksi. Suurin osa vastaajista nimesi näitä myös omiksi vahvuuksikseen. Kysyessäni opiskelijoiden merkittävimmistä opiskelukokemuksista sain selville, että reflektion osuus laboratorioalan identiteetin muodostumisessa on merkittävä. Identiteettineuvottelut käydään opiskelijoiden vastausten valossa lähinnä opettajien arviointiin ja opetussuunnitelman tavoitteisiin peilaten. Kaiken kaikkiaan opettajan rooli näyttäytyy erittäin merkittävänä ammatillisen identiteetin muodostumisprosessissa. Opettaja toteuttaa opetussuunnitelmaa, on mallina alan työntekijästä, tarjoilee suodatettua tietoa yritysmaailman suhdanteista sekä toimii linkkinä työelämän ja opiskelijan välillä