Rakentamisen käännetty arvonlisäverovelvollisuus torjuntakeinona harmaata taloutta vastaan

Tutkielman aiheena on rakentamisen käännetty arvonlisäverovelvollisuus ja sen vaikutus harmaan talouden torjunnassa. Tutkielman keskeisenä ajatuksena on ensinnäkin selvittää, mitä harmaa talous on ja toisaalta, mikä vaikutus käännetyllä verovelvollisuudella on ylipäänsä ollut niin verovelvollisille kuin veronsaajalle. Harmaa talous on ollut rakennusalalla valitettavan laajamittaista. Huhtikuussa 2011 Suomessa otettiinkin käyttöön rakentamispalveluiden käännetty verovelvollisuus. Sen toivotaan auttavan harmaan talouden torjunnassa ja vähentävän arvonlisäverojen vähennyksiin liittyviä väärinkäytöksiä, tehostavan arvonlisäverotulojen kertymistä sekä parantavan rehellisten rakennusalalla toimivien yritysten kilpailukykyä. Pyrkimys tasapuoliseen kilpailuun ja harmaan talouden torjuntaan on tärkeä. Tässä tutkielmassa tuodaan ilmi niin käännetyn verovelvollisuuden hyötyjä kuin haittoja. Tutkielmassa havaittiin, ettei harmaan talouden määritteleminen ei ole niin yksiselitteistä, kuin äkkiseltään voitaisiin ajatella. Lisäksi käännetyn verovelvollisuuden havaittiin olevan harmaan talouden torjunnan kannalta varsin rajallinen toimi. Se tuottaa lisää arvonlisäverokertymää, mutta samalla aiheuttaa kustannuksia niin verovelvollisille kuin veronsaajallekin. Lisäksi käännetty verovelvollisuus on poikkeus pääsääntöön, mutta sitä tulee silti soveltaa laajasti. Sen soveltamisala on kuitenkin jätetty lainsäädännössä melko avonaiseksi ja tämä on aiheuttanut lisää ongelmia. Pidetään käännettyä verovelvollisuutta sitten onnistuneena tai ei, on se kuitenkin riittämätön toimenpide koko rakennusalan harmaan talouden ongelmien torjuntaan