Didaktinen näkökulma kulttuuriin: teoreettiset viitekehykset, diskurssit ja representaatiot. Tutkimus suomalaisista ranskan kielen oppikirjoista

Didaktinen näkökulma kulttuuriin: teoreettiset viitekehykset, diskurssit ja representaatiot. Tutkimus suomalaisista ranskan kielen oppikirjoista. Käsittelen tutkimuksessani kulttuuristen ja kulttuurien välisten ulottuvuuksien esille nostamia ongelmia kielten opetuksessa ja oppimisessa paradigmaattisen universalismi/relativismi–dikotomian näkökulmasta. Poikkitieteellisen lähestymistavan kautta tarkastelemme erityisesti kolmea tutkimusalaa: lingvistiikkaa, antropologiaa ja johtamista. Näiden piirissä kehitetyt teoriat ovat vaikuttaneet suuresti kielten ja kulttuurien didaktiikkaan, ja sitä kautta vieraskielisen opetuksen ideologisiin, metodologisiin ja kulttuurisiin sisältöihin. Nämä teoriat ovat avanneet tietä interkulttuurisille näkemyksille vastareaktiona aikaisemmille esineellistäville tulkinnoille, joissa kulttuuri nähtiin yksinomaan kansallisena ilmiönä. Osoitan tutkimuksessani, miten suomalaisessa vieraskielisen opetuksen kontekstissa kulttuurin käsite on kehittynyt opetusmateriaaleissa vuodesta 1965 nykypäivään asti sekä sen, miten opetusmateriaali arvottaa identiteettiä ja toiseutta kullakin aikakaudella. Lisäksi luon katsauksen siihen, kuinka tällaiset näkökohdat on tänä päivänä otettu huomioon Euroopan neuvoston ajaman monikielistä ja -kulttuurista kasvatusta koskevan hankkeen valossa.A didactic conceptualization of culture: theoretical bases, discourses and representations. The case of the Finnish FFL textbooks. Our research focuses on the problems posed by cultural and intercultural dimensions in teaching and learning languages from the perspective of the paradigmatic dichotomy universalism/relativism. Our transdisciplinary treatment explores three main areas of research: linguistics, anthropology and management. The theories developed in these fields had a great influence on the didactics of “language-culture” and, consequently, on ideologies, methodologies and cultural contents of foreign language teaching. These theories have paved the way for an intercultural approach, a reaction against the formerly prevalent reified interpretation of culture as national. This study, conducted in a Finnish context of heteroglossia, shows both the diachronic evolution of the concept of culture in pedagogical materials from 1965 to the present day and the axiological orientation of the representations of identity and alterity in said materials. In addition, our thesis surveys the present situation to see how far these dimensions are taken into account, with particular reference to the Plurilingual and Intercultural Education project advocated by the Council of Europe. Une conceptualisation didactique de la culture : ancrages théoriques, discours et représentations. Le cas des manuels de FLE finlandais. Notre recherche porte sur les problèmes posés par les dimensions culturelles et interculturelles de l’enseignement-apprentissage des langues sous l’angle de la dichotomie paradigmatique universalisme/relativisme. La conduite adoptée est celle d’une approche transdisciplinaire explorant principalement trois champs : la linguistique, l’anthropologie et le management. Les théories développées dans ces domaines ont grandement influé sur la didactique des langues-cultures et par conséquent sur les idéologies, méthodologies et contenus culturels des enseignements en langue étrangère. Ces théories ont ouvert la voie à une démarche interculturelle en réaction à une interprétation réifiée d’une culture définie auparavant comme nationale. Cette étude, menée dans un contexte finlandais d’hétéroglossie, donne à voir une évolution diachronique de la notion de culture dans le matériel pédagogique de 1965 à nos jours, ainsi que l’orientation axiologique des représentations de l’identité et de l’altérité dans ces supports. Notre thèse expose par ailleurs la situation actuelle quant à la prise en compte de ces dimensions, au regard du projet de l’Education Plurilingue et Interculturelle, prôné par le Conseil de l’Europe. Mots-clés : culture, représentations, axiologie, identité/altérité, manuels