Nuorten liikuntavammojen yleisyys sekä tapaturma-alttiit lajit koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa

Liikuntatapaturmat ovat yleisin tapaturmaluokka Suomessa ja nuorille näitä tapaturmia sattuu enemmän kuin aikuisille tai vanhuksille. Vammat eivät ole yleensä vakavia, mutta niistä seuraa poissaoloja töistä ja koulusta sekä mahdollisesti liikuntaharrastuksen lopettaminen. Riski vammoille on eri urheilulajeissa ja eri henkilöillä erilainen. Nuorten vammoista ja vammojen ehkäisystä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, mutta monia keinoja vammojen välttämiseen on olemassa. Varusteilla ja lajisäännöillä on oma osuutensa vammojen torjunnassa, mutta tärkeää on myös tietoisuus riskitilanteista sekä asenteiden ja harjoittelun sisältöjen muutos vammoilta suojaavampaan suuntaan. Tämän tutkimuksen aineistona hyödynnettiin 5516 12-18-vuotiaan nuoren vastauksia vuoden 2009 valtakunnalliseen Nuorten terveystapatutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikuntavammojen ja -tapaturmien yleisyyttä sekä lajeja, joissa vakavimmat loukkaantumiset tapahtuvat. Samalla arvioitiin eroja koululiikunnan, vapaa-ajan liikunnan ja urheiluseuraliikunnan välillä. Lisäksi selvitettiin nuorten keskuudessa harrastetuimmat urheilulajit. Lähes kolmannes vastaajista ilmoitti loukkaantuneensa liikunnassa vähintään kerran viimeisen vuoden aikana. Urheiluseuraliikunnassa vammoja sattui kaikkein eniten (28,3 % urheiluseuraan kuuluvista ilmoitti vamman) ja ne olivat vakavampia. Yli puolet urheiluseuraliikunnan vammoista vaati poissaoloa koulusta tai harrastuksesta. Muulloin vapaa-ajalla saadun vamman ilmoitti 16,2 % kaikista vastaajista ja koululiikunnassa 10,5 % opiskelijoista. Näistä vammoista poissaoloa aiheutti vain alle kolmannes. Sukupuolten välillä ei havaittu merkittävää eroa vammojen kokonaismäärissä. Määrällisesti eniten tapaturmia sattui paljon harrastetuissa pallopeleissä sekä ratsastuksessa ja trampoliinilla. Iän mukana loukkaantuneiden osuus pieneni kaikissa muissa luokissa, mutta lisääntyi poikien urheiluseuraliikunnassa. Vammojen ehkäisytyön tulee kattaa koko väestö ja se tulisi aloittaa jo alakouluiässä. Liikuntavammojen ehkäisyn ohjelmia tulisi alkuvaiheessa kohdentaa palloilulajiliitoille ja -seuroille, ratsastukseen ja pihapiirin harrastuksiin