EU-oikeuden vaikutus Suomen kansainvälisiä sopimuksia koskevaan valtiosääntöiseen järjestelmään

Tutkielman tarkoituksena on selvittää EU-oikeuden vaikutuksia Suomen kansainvälisiä sopimuksia koskevaan valtiosääntöiseen järjestelmään. Suomen valtiosopimuksia koskeva järjestelmä on perusteiltaan dualistinen, eli kansainvälinen oikeus jäsennetään erilliseksi oikeusjärjestykseksi, joka voi saada oikeusvaikutuksia valtion sisällä ainoastaan, jos se saatetaan osaksi kansallista oikeusjärjestystä erillisellä lainsäädäntötoimella. Sen sijaan EU:n ulkosopimuksia koskeva järjestelmä on perusteiltaan monistinen. EU:n järjestelmä on monistinen, koska EU:n ulkosopimuksilla on ns. välitön oikeusvaikutus eli niitä voidaan soveltaa, kun niiden sisältö on vahvistettu allekirjoittamalla sopimus. Näin ollen EU:n ulkosopimukset eivät vaadi erillisiä lainsäädäntötoimia tullakseen voimaan siltä osin kuin sopimukset ovat EU:n toimivallassa. Suomen perustuslaissa vahvistetusta dualistisesta järjestelmästä huolimatta, on EU-oikeus tunkeutunut yhä elimellisemmäksi osaksi suomalaista oikeutta. EU:n oikeusjärjestyksen kehitykselle on ominaista uusien elämänalojen sääntelyn siirtyminen jäsenvaltioilta EU:n tasolle. Tutkimuksessa analysoidaan Suomen dualistisen järjestelmän murrosta EU:n monistisen järjestelmän seurauksena. Tutkimuksessa käytetään lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia, jolla pyritään systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassa olevaa oikeutta. Tutkielmassa tarkastellaan Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden ja kansallisen valtiosääntöoikeuden näkökulmista. Kansainvälisen oikeuden näkökulmassa tukeudutaan vahvasti oikeuskirjallisuuteen sekä ns. Wienin yleissopimuksen puitteissa luotuun järjestelmään. Sekasopimukset ovat tutkimuksen keskiössä, koska niiden avulla on tarkoituksenmukaista tutkia erityisesti toimivallan jakautumista jäsenvaltioiden ja EU:n välillä. Toimivallanjakoa koskevan tarkastelun EU-oikeudellisena lähteenä toimii EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Valtiosääntöoikeudellisesti tutkimuksesta kiinnostavan tekee parlamentaarinen näkökulma, jonka kannalta olennaisen lähteen muodostavat eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakannanotot erityisesti EU:n ulkosopimusten osalta. Myös valtiosääntöoikeudellisen tarkastelun keskiössä ovat EU:n ja jäsenvaltioiden kolmansien valtioiden kanssa tekemät kansainväliset sopimukset