Suomalaisten kaupunkien riskienhallinnan toteutus ja organisointi - case: Jyväskylän kaupunki

Riskienhallinnan asemaa on pidetty vahvempana yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Viimeisimmän finanssikriisin myötä riskienhallinta on korostunut myös julkisella sektorilla. Suomessa julkisen sektorin koko on suuri hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä johtuen. Siitä syystä myös sen kohtaamat riskit ovat merkittäviä. Tyypillisesti monet julkisen sektorin kohtaamista riskeistä ovat niin suuria, ettei yksityinen sektori pysty niitä kantamaan tai mikäli pystyisi, niin se ei ole siihen halukas. Julkisen sektorin toimintaan vaikuttaa voimakkaasti julkinen valta, jota toteutetaan poliittisen päätöksenteon kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pääpiirteittäin, miten suomalaiset kaupungit toteuttavat riskienhallintaa ja miten riskienhallinta on kaupungeissa käytännössä organisoitu. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää toteutukseen ja organisointiin liittyviä ongelmia sekä miten ne vaikuttavat organisaatioon ja sen riskienhallintaan. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastatteluiden perusteella kerätystä aineistosta muodostettiin tapauksia, joita analysoitiin Iso-Britannian valtionvarainministeriön Risk Management assessment framework:n avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että riskienhallinnan toteutuksen tasoon vaikuttaa kaupungin koko ja riskienhallinnan koordinoinnin keskittäminen. Näiden tekijöiden ja saavutettujen tulosten välillä on havaittavissa yhteys. Riskienhallinta nähtiin olennaiseksi osaksi kaupunkiorganisaation toimintaa. Siitä huolimatta sen kokonaisvaltaisessa integroimisessa osaksi kaupungin toimintaa on vielä kehitettävää. Riskienhallinta on organisoitu siten, että vastuu operatiivisen toiminnan riskienhallinnasta on operatiivisella johdolla. Koko organisaation tasolla riskienhallintaa koordinoi riskienhallinnan johtoryhmä ja sen johdossa riskienhallintapäällikkö. Tärkeimmät riskienhallintaa koskevat päätökset tekee ylin johto