Ympärivuorokautisen päiväkodin työpaikkakulttuuri

Yhteiskunnallisena palvelujärjestelmänä päivähoito on yksi tärkeimmistä lapsiperheille tarjottavista sosiaalipalveluista. Perheiden tarpeet muuttuvat yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä, jolloin päivähoidon on vastattava näihin tarpeisiin. Esimerkiksi 24 tuntia auki oleva yhteiskunta on asettanut haasteita päiväkotien aukioloon. Tutkielmassa tarkastelen ympärivuorokautista päiväkotia työntekijöiden näkökulmasta ja selvitän sen työpaikkakulttuuriin vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelen millaisten kulttuuristen käsitysten varassa työntekijät jäsentävät työtään ja miten se vaikuttaa työntekoon. Selvitän myös miten toiminnan tavoitteet ja kulttuurin perusolettamukset ovat vuorovaikutuksessa. Tutkielman lähtökohtana on etnografinen tutkimus, joka soveltuu hyvin kulttuurin tarkasteluun. Tutkimalla työpaikkakulttuuria saadaan tietoa työpaikalla vallitsevista olettamuksista ja arvoista. Havainnoin päiväkodissa toimintaa, keräsin kahdeksan teemahaastattelua ja kaksi kirjoitusta. Näistä erilaisista lähteistä kerätyn tiedon avulla muodostin kuvan päiväkodin työpaikkakulttuurista. Päiväkodin työpaikkakulttuuriin vaikuttaa fyysinen ja sosiaalinen ympäristö sekä kasvatuksellinen ja yhteiskunnallinen konteksti. Fyysinen ympäristö muodostuu tilaratkaisujen, henkilöstön määrän ja päiväkodin ympärivuorokautisen aukiolon ympärille. Päiväkodissa on kaksi ryhmää, esikoululaiset ja päiväkotilaiset, jotka toimivat eri tiloissa. Tämä on asettanut haasteita muun muassa tiedonkulkuun, joka hankaloituu myös ympärivuorokautisen aukiolon vuoksi. Henkilöstön määrä vaikuttaa työssäjaksamiseen ja lapsille henkilökohtaisesti annetun ajan määrään. Päiväkodin sosiaalinen ympäristö muodostuu työnjaosta ja päätöksenteosta, ilmapiiristä, vuorovaikutuksesta sekä johtajuudesta. Se on avoin yhteiselle päätöksenteolle ja työntekijät saavat itse vaikuttaa työpäivänsä kulkuun. Päiväkodin esimies ei korosta johtajuutta, vaan jokaisen työntekijän on mahdollista vaikuttaa toimintaan. Työyhteisössä arvostetaan avointa ilmapiiriä ja jokaista työntekijää kunnioitetaan. Vuorovaikutuksessa työntekijöiden kesken koetaan kuitenkin puutteita ja sitä halutaan lisätä. Kasvatuksellinen konteksti koostuu perustehtävän toteutumisesta ja työn organisoinnista. Lasten kanssa halutaan viettää enemmän aikaa, mutta muu työ vie työntekijän huomion. Yhteiskunnallisessa kontekstissa käy ilmi, että päiväkodin työntekijät pitävät työtään vastuullisena, mutta kokevat etteivät saa yhteiskunnallisesti tarpeeksi arvostusta. Tämä näkyy tulevaisuuden suunnitelmissa haluna kouluttautua lisää ja jopa vaihtaa alaa kokonaan. Työpaikkakulttuurista voidaan erottaa näkyvät teot, ilmaistut arvot sekä perusolettamukset. Työpaikkakulttuurin tutkimuksessa arvokkain havainto saadaan tarkastelemalla perusolettamuksia, joita päiväkodin työpaikkakulttuurissa on epätasa-arvoisuus, turvattomuus, tuloslähtöisyys ja työn arvostus. Nämä ovat tiedostamattomia, itsestään selviä uskomuksia, käsityksiä, ajatuksia ja tunteita, jotka ovat arvojen ja toiminnan perimmäinen lähde. Avainsanat: etnografia, organisaatiokulttuuri, päiväkoti, työpaikkakulttuur