Hoitotyön johtamisosaaminen ja osaamisvaatimukset tulevaisuudessa julkisen terveydenhuollon toimintaympäristöissä

Terveydenhuoltoon kohdistuu tulevaisuudessa valtavia muutoksia ja haasteita. Näitä ovat taloudelliset paineet, rakenteiden ja toimintamallien muutokset, laadullisten palvelujen tuottamiseen ja lisääntyviin tarpeisiin vastaaminen sekä osaamiseen ja osaamisen johtamiseen liittyvät tekijät. Palveluketjujen toimivuus ja työyhteisöjen kehittäminen yli organisaatiorajojen edellyttävät sekä hoitotyön johtamiselta että henkilöstöltä monipuolista osaamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön keskijohdon ja ylimmän johdon johtamisosaamista julkisessa terveydenhuollossa sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon toimintaympäristöissä. Hoitotyön johtajilla tarkoitettiin tässä tutkimuksessa julkisen terveydenhuollon ylihoitajia, johtavia hoitajia ja vastaavissa asemissa olevia hoitotyön johtajia. Tutkimuksessa kuvattiin hoitotyön keski- ja ylimmän johdon omia käsityksiä osaamisestaan sekä läheisten yhteistyökumppanien eli osastonhoitajien ja sosiaali- ja terveydenhuollon johtoryhmien jäsenten käsityksiä hoitotyön keskijohdon ja ylimmän johdon johtamisosaamisesta ja hoitotyön johtamisen osaamisvaatimuksista tulevaisuudessa. Elektroninen kyselylomake lähetettiin henkilökohtaisena sähköpostina kohdejoukolle (N = 203). Vastausprosentti oli 38. Tämän tutkimuksen mittari perustui pohjoismaisena (Lorensen ym. 2001) yhteistyönä laadittuun terveydenhuollon johtamisosaamisen tutkimuksissa käytetyn mittarin suomennettuun versioon, joka käsitti kaksitoista johtamisen pääosaamisaluetta (Sinkkonen ja Taskinen 2002). Tätä tutkimusta varten kehitettiin kolmanneksitoista pääosaamisalueeksi työhyvinvoinnin edistämisen pääosaamisalue. Hoitotyön johtamis-osaamisen kolmetoista pääosaamisaluetta käsittivät yhteensä 80 osaamisaluetta. Kaikki vastaajat arvioivat viisiportaisella asteikolla hoitotyön johtajien osaamista ja osaamisvaatimuksia hoitotyön johtamisessa tulevaisuudessa. Vastaajat arvioivat hoitotyön johtajien osaamisen alemmaksi kuin osaamisvaatimukset 79 osaamisalueella. Tulokset osoittivat johtamisosaamisen kehittämistarvetta. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemmin tehtyjä tutkimuksia hoitotyön johtamisosaamisesta. Parhaiten hoitotyön johtajat hallitsivat terveydenhuoltojärjestelmän ja hoitotyön roolin siinä. Heikointa oli tietojen ja taitojen hallinta terveyspolitiikan muotoutumisessa. Suurin tietojen ja taitojen vaje ja siten johtamiskoulutuksen ja käytäntöjen kehittämistarve oli terveyspolitiikan, hoidon standardien määrittämisen ja taloushallinnon osaamisalueilla. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön johtajien täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja uusien hoitotyön johtajien rekrytoinnissa. Avainsanat: ylihoitaja, hoitotyön johtaja, kompetenssi, osaamisvaatimukset, johtamisosaaminen, työhyvinvoint