Vuokralle tarjotaan. Vuokratyöntekijöiden kertomuksia työn epävarmuudesta ja selviytymiskeinoista

Vuonna 2005 vuokratyöalan arvioitiin tarjonneen töitä 70 000 vuokratyöläiselle.Henkilötyövuosiksi muutettuna se merkitsee noin 19000 työntekijää. Vuokratyöntekijöiden määrä on jatkuvassa kasvussa, mutta tutkimusta ilmiöstä on tehty verrattain vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia vuokratyöntekijöillä on vuokratyöläisyydestään. Keskeisenä teemana esiin nousevat vuokratyöntekijän kokema epävarmuus ja keinot, joilla hallita epävarmuutta. Aineistoni koostuu seitsemän vuokratyöntekijän haastattelusta, jotka tein keväällä 2006. Mukaan valikoitui kolme opiskelijaa ja neljä työelämässä mukana olevaa aikuista. Vuokratyöläiset antavat vastauksia tutkimuskysymyksiin millaisia yksilöllisiä kokemuksia vuokratyön tekemiseen liittyy, kokeeko vuokratyöntekijä epävarmuutta, millaista ja mitä keinoja hänellä on hallita epävarmuutta. Toteutin aineistonhankinnan teemahaastatteluin. Kahdenkeskeisissä haastatteluissa käytin apuna puolistrukturoitua kysymysrunkoa, joka ohjasi haastatteluja. Teemahaastattelu säilyttää haastateltavalla vapauden tuoda esiin kaikki haluamansa näkökulmat keskusteltavasta aiheesta. Näin haastateltavat saivat liikuttaa keskustelua vuokratyöteemoihin, joista he erityisesti halusivat puhua. Analyysivälineenä käytin sisällönanalyysia, jonka tarkoituksena on saattaa tutkittavan ilmiön kuvaus tiivistettyyn ja yleiseen muotoon, ja järjestää aineisto johtopäätösten tekoa varten kadottamatta sen sisältämää informaatiota. Sovelsin analyysissani teoriaohjaavan sisällönanalyysin perusteita eli vertasin aineistoani vuokratyöilmiöstä aiemmin selvitettyyn. Keskeistä analyysissa oli selvittää, tukeeko aineistoni oletusta, jonka mukaan vuokratyöntekijä kokee epävarmuutta. Tutkielmassa esiintyvien vuokratyöntekijöiden taustat, tarinat ja elämäntilanteet eroavat toisistaan, mutta yksi yhteinen nimittäjä heidän vuokratyöläisyydellään on: epävarmuuden kokeminen on yhteinen. Siten tämä tutkielma osaltaan tukee aiempien tutkimusten tuloksia, joissa epävarmuuden on katsottu liittyvän keskeisesti vuokratyöläisyyteen. Aineistoni haastateltavat, jotka eivät opiskelleet tai olleet aloittamassa opintojaan, hakeutuivat vuokratyöläisiksi saadakseen koulutustaan vastaavaa työtä tai saadakseen ylipäätään jotain työtä. Nuoret ja opiskelijat hakeutuivat vuokratyöhön ansaitakseen taskurahaa tai elantoa opintotuen lisäksi. Kiinnittymisessään vuokratyöhön haastateltavat tunnistivat useita puutteita. Perehdytys oli riittämätöntä ja paljolti oman aktiivisuuden varassa. Kohtelu työpaikoilla oli epätasa-arvoista käyttäjäyrityksen omaan henkilöstöön verrattuna. Epätasa-arvoinen kohtelu ilmeni toisinaan työntekijöiden käytöksessä, toisinaan puuttuvina työsuhde-etuina. Epävarmuutta vuokratyössä aiheuttivat myös työn kesto ja sen vaikutus toimeentuloon. Mitä pidemmäksi ajaksi työperiodeja järjestyi, sitä tyytyväisempiä vuokratyöntekijät vaikuttivat olevan työhönsä. Oman myönteisen asenteen merkitys eli vahva koherenssin tunne nousi esiin voimakkaasti haastateltavien puhuessa keinoista, joilla he vuokratyön epävarmuutta hallitsevat. Myönteinen asenne tulevaisuuteen ja luottamus aseman parantumiseen työmarkkinoilla kuuluivat tarinoissa usein. Ulkoisista voimavaroista tärkeimmiksi nousivat koulutus ja valmistuminen sekä perheen kokonaistaloudellinen tilanne. Toiveen säännöllisestä työstä ilman välikäsiä jakoivat kaikki aineistoni vuokratyöläiset. Puhuessaan tulevaisuuden odotuksistaan ja toiveistaan työelämässä kaikki haastatellut vastasivat haluavansa jättää vuokratyön taakseen enemmin tai myöhemmin. Jokainen haastatelluista myös uskoi työllistyvänsä vapaille työmarkkinoille. Aineistoni pieni otos luo katsauksia ilmiöön, mutta ei anna aihetta yleistyksiin. Tutkielman aineisto kuitenkin tukee aiempaa suomalaista tutkimusta vuokratyökokemuksista, joka osoittaa, että vuokratyöntekijät kokevat asemansa epävarmaksi työmarkkinoilla. Vuokratyötutkimusta tarvitaan lisää. Ensinnäkin vuokratyöntekijöiden määrän tilastoinnissa on suuria puutteita. Toiseksi sopimussäännöt vaativat selkiyttämistä. Kolmanneksi tulisi tehdä laajamittaista tutkimusta siitä, keitä vuokratyöntekijät ovat. Neljänneksi vuokratyöntekijöistä puuttuu laaja kokemustutkimus, jonka perusteella voitaisiin tehdä yleistyksiä vuokratyöläisyyden kokemisesta ja odotuksista. Viidenneksi tulisi selvittää, millaisia pysyvästi työllistäviä vaikutuksia vuokratyöllä on eli rekrytoituvatko vuokratyöläiset suoraan käyttäjäyrityksiin. Avainsanat: vuokratyö, joustava työvoima, työvoiman erilaistuminen, vuokratyön epävarmuus, epävarmuuden hallinta, voimavarat