Mä oln iha hyvä. Luku-ja kirjoitustaidon tason vaikutus koululaisminäkuvaan

Tämä tutkimus kuvaa peruskoulun kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon yhteyttä koululaisminäkuvaan. Tutkimuksessa minäkuvan ulkopuolelle on rajattu kodin ja perheen vaikutus - tätä jäljelle jäävää osaa kutsumme koululaisminäkuvaksi. Koululaisminäkuva sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kouluympäristön, suhteet opettajaan ja oppilastovereihin sekä osittain median vaikutuksen. Koululaisminäkuvaa mittasimme viisiportaisella, likert -asteikko koululaisminäkuvamittarilla, joka oli rakennettu Korpisen ja Opetushallituksen minäkuvamittareitten sekä Lehtosen mittarin pohjalta. Tutkimus tehtiin kvantitatiivisesti. Tutkimuksessa koululaisminäkuvalla haluttiin kuvata: 1.oppilaan suhdetta itseensä (A-osio) 2.oppilaan suhdetta opettajaan ja toisiin oppilaisiin (B-osio) 3.kuinka motivoitunut oppilas on (C-osio) Tutkimuksessa selvitimme eroavatko eritasoisten lukijoiden ja kirjoittajien koululaisminäkuvat toisistaan. Oppilaiden lukutaidon tason saimme selville tutkimuskoulussamme lukukausittain teetettävistä Allu-lukutesteistä. Tutkimus perustuu pääasiassa Korpisen minäkuvatutkimuksiin, Lehtosen tutkimuksiin lukemisesta ja Aunolan tutkimuksiin lukutaidon yhteydestä motivaatioon, oppimisstrategioihin ja koulumenestykseen. Tutkimuksen viitekehyksessä minäkuvan määrittämisen taustalla on käytetty myös muita tutkimuksia ja teorioita (mm. Aho, Kääriäinen, Keltikangas-Järvinen.) Tutkimus toteutettiin toukokuussa 2005 Moision koulussa, 2.-6. luokan oppilaille, mutta tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi toisen luokan oppilaat. Tutkimusjoukoksi muodostui näin ollen 196 oppilasta, joista 88 oli tyttöjä ja 108 poikia. Tutkimuksen tulosten perusteella luku- ja kirjoitustaidon taso vaikuttaa oppilaan koululaisminäkuvan itseen kohdistuvaan osioon (A-osio) tilastollisesti merkittävästi. Hyvät lukijat kokivat itsensä koululaisminäkuvaltaan positiivisemmiksi kuin heikot lukijat. Luku- ja kirjoitustaidon tasolla ei ollut tilastollista merkittävyyttä koululaisminäkuvan kahden muun osion osalta. Sen sijaan oppilaan sukupuoli ja luokka-aste vaikuttivat näihin kahteen osioon (B- ja C-osiot) merkittävästi. Sukupuoli vaikutti eniten siihen, kuinka motivoitunut koululainen oppilas on (C-osio) ja luokka-aste sekä motivaatio-osuuteen (C) että suhde toisiin koulussa -osuuteen (B)