Katsesyötteen hyödyntämistapojen vertailu katseavusteisessa vieraskielisten dokumenttien lukuympäristössä

Katseella on merkittävä rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, mutta ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa sitä on toistaiseksi hyödynnetty melko vähän. Viimeisten 20 vuoden aikana lukemiseen liittyvä silmänliikkeiden tutkimus on ollut kuitenkin erittäin vilkasta. Lukemisen aikana kerätyn katsedatan pohjalta on muodostettu malleja siitä, miten silmät tyypillisesti käyttäytyvät, kun lukijalla on ymmärtämisvaikeuksia. Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella kehitetty iDict-sovellus on katseavusteinen ohjelma vieraskielisten elektronisten dokumenttien lukemista varten. iDict pyrkii päättelemään sanoille kertyvien fiksaatioiden kokonaismäärän ja sanojen yleisyyden perusteella, milloin käyttäjä tarvitsee apua tekstin ymmärtämisessä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään katseenseurannan hyöty tavalliselle käyttäjälle luetuttamalla tekstejä testihenkilöillä kolmea syötetapaa käyttäen ja vertailemalla syötetapojen subjektiivista käytettävyyttä pisteytettyjen kyselylomakkeiden ja haastattelun avulla. Tutkimuksessa oli kolme testikonditiota, (A) puhdas katsesyöte: sekä sanan aktivointi että käännöksen näyttäminen tapahtui automatisoidusti; (B) yhdistelmä, jossa sanan aktivointi tehtiin katseenseurannan avulla, mutta käännöksen näyttäminen tapahtui näppäimistöllä; (C) manuaalinen hiiriohjaus, jossa katsetta ei hyödynnetty lainkaan. Testihenkilöt pitivät hiiriohjausta keskimäärin parempana, mutta tulokset ovat myös katsesyötteen kannalta lupaavia. Avainsanat ja -sanonnat: katse, katseenseuranta, attentiiviset käyttöliittymät, käytettävyys