OPPIMISESTA OSAAMISEEN Kehityskeskustelujen merkitys osaamisen määrittelyssä ja kehittämisessä strategian muuttuessa Case Ruukki Engineering ja Ruukki Production

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kehityskeskustelujen merkitystä osaamisen määrittelyssä ja kehittämisessä. Kehityskeskusteluja tarkastellaan osaamisen kehittämisen ja oppimisen johtamisen näkökulmista strategiamuutos huomioiden. Tutkimuksen kohteena on Rautaruukki-konsernin kahden divisioonan Ruukki Engineeringin ja Ruukki Productionin yksiköt, jotka sijaitsevat Hämeenlinnassa. Ruukki Productionin osalta tarkastelun kohteena on kylmävalssattujen ja maalipinnoitettujen tuotteiden yksikkö. Tutkimusaineisto muodostuu teemahaastatteluista ja haastateltavien kehityskeskustelujen yhteydessä laadituista henkilökohtaisista dokumenteista. Haastateltavia oli yhteensä kymmenen, viisi molemmista divisioonista. Haastateltavien valinta suoritettiin kohdeorganisaatioiden puolesta. Tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman moninainen joukko henkilöitä yksiköiden eri funktioista. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa 2005. Kehityskeskusteluja käydään tutkimuksen kohdeorganisaatioissa pääsääntöisesti kerran vuodessa. Ryhmäkehityskeskustelut eivät kuulu organisaation kehityskeskustelukäytäntöön niiden varsinaisessa merkityksessä. Tutkimuksessa käy ilmi, että toisinaan viikoittain tai kuukausittain järjestetyt muut ryhmäkeskustelut koetaan kahdenkeskisiä kehityskeskusteluja hyödyllisimmiksi ja tärkeämmiksi. Yksilökehityskeskustelujen järjestäminen aloitetaan helmikuussa ylhäältä alaspäin - periaatteella. Kehityskeskustelujen käymiseen ohjeistetaan ja tarjotaan valmista lomakepohjaa. Kehityskeskustelun aiheina ovat nykyiset tehtävät ja tavoitteiden toteutuminen, edellisen vuoden tavoitteet ja niiden toteutuminen, motivaatio ja työyhteisön ilmapiiri, tulevan kauden tavoitteet sekä henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Kehityskeskusteluissa palautetta annetaan puolin ja toisin. Alaiset saavat palautetta esimiehiä enemmän. Esimiehet toivoisivatkin alaistensa rohkaistuvan sekä positiivisen että negatiivisen palautteen antamisessa. Yleisesti ottaen kehityskeskustelujen katsotaan tarjoavan mahdollisuuksia osaamisen kehittämisen suhteen. Ainakin kehityskeskustelu tarjoaa foorumin osaamisen kehittämistä koskevan keskustelun käymiselle. Vaikka henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat muodostavat pohjan osaamistarpeiden kartoittamiselle, niitä kirjataan esimiehistä riippuen. Kehityskeskusteluissa sovittujen asioiden toteutumiseen ollaan pääasiassa tyytyväisiä. Ruukkia kiitellään oppimisen ja osaamisen kehittämisen edellytysten tarjoamisesta. Tästä huolimatta kehityskeskustelu ei ole se paikka, jossa oppimista nähdään tapahtuvan. Osaamista jaetaan oman organisaation sisällä ja joskus sen ulkopuolellakin, vaikka siihen ei erityisemmin kannusteta. Muutostilanteessa osaamisen jakamiseen rohkaistaan kuitenkin enemmän. Pääasiassa muutokseen ja oppimiseen suhtaudutaan positiivisesti, mikä edesauttaa oppimisen ilmapiirin syntymistä. Organisaatiossa tapahtunut muutos huomioidaan kehityskeskusteluissa tavoitteiden ja odotusten muodossa. Kehityskeskustelut tarjoavat tilaisuuden jalkauttaa strategiaa ja sitouttaa henkilöstöä. Muuten kehityskeskustelun ja organisaation strategisten valintojen yhteys ei ole ilmeinen. Strategian muuttuessa kehityskeskusteluissa keskitytään henkilöstön osaamisen kartoittamiseen. Kehityskeskustelu on hyödyllinen työväline muutoksessa sen ohjaavan roolin vuoksi. Kaiken kaikkiaan kehityskeskustelu koetaan toimivaksi käytännöksi. Avainsanat: kehityskeskustelu, osaamisen kehittäminen, työssä oppiminen, oppimisen johtamine