Yrittäjyyden tarkastelua: yrittäjyysasenteet ja yrittäjyysintentiot amk-opiskelijoiden keskuudessa

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, miten opiskelijat asennoituvat yrittäjyyteen ja yrittäjiin, onko opiskelijoiden keskuudessa kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan ja ovatko he kiinnostuneita yrittäjyysopinnoista, mikäli sellaisia järjestettäisiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvistä tieteellisistä keskusteluista. Tutkimuksen perusjoukko oli Savonia-ammattikorkeakoulun 1. vuosikurssin eri alojen opiskelijat. Ammattikorkeakoulu on pääasiassa nuorten ammatillisen korkea-asteen kouluttaja ja tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittava alueellinen kehittäjä. Siten ammattikorkeakoulun toimintaan luontevasti kuuluu kantaa huolta ja vastuuta alueensa yritystoiminnan kehittymisestä ja myös yrittäjyyskasvatuksesta. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä. Kyselyn otantana käytettiin satunnaista ryväsotantaa, jossa rypään muodostivat eri koulutusalojen opiskelijaryhmät. Lomakkeet jaettiin satunnaisesti valitulle opiskelijaryhmälle opetuksen aikana (n= 285). Yleisesti vastaajat näkivät yrittäjyyden kiinnostavana, haasteellisena ja itsenäisenä tehtävänä, jossa voi menestyä. Yritystoiminnan aloittamista oli suunnitellut tai leikitellyt ajatuksella 73 % vastaajista. Tutkimus osoitti, että mikäli yrittäjyysopintoja on tarjolla, opiskelijat ovat niistä kiinnostuneita. Yrittäjyyteen liittyviä opintoja pidettiin hyödyllisinä ja yleissivistävinä. Perehtyminen yrittäjyyteen vahvistaa myönteistä yrittäjyysasennetta, joka lisää myös motivaatiota ulkoiseen yrittäjyyteen. Erilaiset yrittäjyysmotiivit voivat johtaa myöhemmin yrittäjyysintentioon ja konkreettiseen yrityksen perustamiseen. Lähtökohta tälle yrittäjyyden ilmenemistä vahvistavalle prosessille ja yrittäjyyskasvatukselle on näiden tutkimustulosten perusteella erinomainen. Yrittäjyyskasvatuksen tulisi sisältää kognitiivisten tietojen antamisen lisäksi oppijan yrittäjämäisten tietojen, taitojen ja asenteiden herättämistä ja kehittämistä, mitkä ovat hyödyksi työelämässä ja elinkeinotoiminnassa ja joka kasvattaa yrittäjämäisesti toimivia ihmisiä. Voidaan kuitenkin olettaa, että kognitiivisten tietojen mukana voidaan yritteliäisyyttä tukevilla menetelmillä ja yritteliäiden opettajien johdolla ja tuella kehittää oppijoissa myös affektiivisia ja konatiivisia rakenteita. Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ammattikorkeakoulujen opiskelijoille tarjottavien opintojen sisältöjä. Asiasanat: yrittäjyys, yrittäjyysintentio, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyysasenne, ammattikorkeakoul