Asiasisällön välittyminen kirjoitustulkkauksessa

Tutkielmassa tarkastellaan asiasisällön välittymistä kirjoitustulkkauksessa. Tutkimus on osa Kuulonhuoltoliitto ry:n Tulkkipalvelun kehittämisprojektia (Tupua), joka selvittää kirjoitustulkkauksen tuotoksen ymmärrettävyyttä. Nykyisten kirjoitustulkkauksen ohjeiden mukaan puhe pyritään kirjoittamaan mahdollisimman tarkasti. Kirjoitustulkkausta käyttävät kuuroutuneet henkilöt, joiden äidinkieli on puhuttu kieli (suomi). Aineistona ovat kirjoitustulkattu noin tunnin mittainen esitelmä, joka on videoitu ja nauhoitettu, puheesta tehty litteraatio sekä kaksi kirjoitustulketta. Tilaisuudessa kokeiltiin tavallisen tarkan tulkkaustavan lisäksi tiivistävää tulkkausta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten puhe muuttuu, kun se kirjoitustulkataan kahdella eri tavalla. Lisäksi tilaisuudessa selvitettiin kyselylomakkeella tulkkauksen seuraajien kokemuksia tulkkauksesta. Makropropositioanalyysin perusteella keskeiset asiasisällöt välittyvät molempiin tulkkeisiin hyvin. Koska aineistonani olevissa tulkkeissa sanamäärä kuitenkin vähenee 40­50 % litteraatioon verrattuna ja propositiot (lauseet) vähenevät n. 20­30 %, jotakin jää aina pois. Tiivistämistä tapahtuu siis molemmissa tulkkeissa. Erityisesti tiivistetyssä tulkkeessa on poistettu puheessa esiintyvää toistoa ja yhdistelty lauseita kompleksisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tulkkeissa tapahtuu jonkin verran sanatason muutoksia, mutta ne eivät yleensä vaikuta asiasisällön välittymiseen. Tiivistetty tulke on myös selvästi yleiskielisempi kuin puhe ja tarkka tulke. Molemmista tulkkeista on jätetty pois puheessa runsaasti käytettyjä pronomineja, dialogipartikkeleita sekä suunnittelu- ja empimisilmauksia. Kysely osoitti, että useimmat tiivistettyä tulketta seuranneet henkilöt ehtivät seurata riittävästi puhujan eleitä, ilmeitä ja esimerkkejä, kun taas tarkan tulkkeen seuraajat olisivat halunneet ehtiä seurata häntä enemmän. Tämä johtunee siitä, että tiivistetty tulke muistutti enemmän kirjoitettua kieltä, jota olemme tottuneet lukemaan nopeasti. Tutkimuksen perusteella tiivistävä tulkkaustapa, joka siis välittää kaikki keskeiset asiasisällöt mutta muuttaa puheen rakenteita ja ilmauksia tiiviimmiksi, voisi palvella nykyisen tarkan tulkkauksen sijaan erityisesti tilanteissa, joissa asiasisältö on saatava välitettyä selvästi ja nopeasti. Tällöin tulkkeen seuraaja ehtisi myös paremmin seurata puhujan esiintymistä (nonverbaalia viestintää) ja havainnollistuksia, joita nykyään käytetään erilaisissa tilanteissa runsaasti. Asiasanat: tulkkaus, kirjoitustulkkaus, tulkkipalvelut, kuulovammaiset, puhekieli, kirjakieli, makropropositiot, argumenttianalyys