Johtamisen kehittämisalueet liukuvan työajan järjestelmää sovellettaessa

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia johtamisen kehittämisalueita voidaan havaita liukuvan työajan järjestelmää sovellettaessa. Tutkielman päätutkimusongelman muotoilun lähtökohtana on ollut sellaisen tiedon hankkiminen, jonka avulla organisaatiot pystyisivät soveltamaan paremmin liukuvaa työaikaa ja mahdollisesti myös muita joustavia työaikamuotoja. Tutkielman aihepiiri on rajattu yksityisen sektorin yrityksissä ns. tietotyötä tekeviin toimihenkilöihin, joiden työsuhteissa sovelletaan liukuvaa työaikaa. Aihepiirin problematiikkaa tarkastellaan organisaation kehittämisen näkökulmasta. Kirjallisuuden avulla tutkielmassa kartoitetaan työajan ja palkkauksen historiaa; työaikakäytäntöjen muuttumista; työaikojen organisoinnin ja johtamisen taustalla vaikuttaneita tekijöitä; sekä liukuvan työajan käytännön soveltamisessa esiin nousseita hyötyja ongelmatekijöitä. Lisäksi tutkielman teoreettisessa osuudessa on avattu tutkielman tärkeimpiä käsitteitä kuten työaikajoustot, liukuva työaika, tietotyö ja itsejohtaminen. Teoriaosuudessa pyrkimyksenä on tutkielman aihepiiriä helpottavan kokonaiskuvan luominen. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty kahdesta yrityksestä puolistrukturoitujen teemahaastattelujen muodossa. Tutkimuksen perusjoukko koostui kolmestatoista ylemmästä toimihenkilöstä ja kahdesta työnantajan edustajasta. Tutkimusaineiston analyysitapana käytettiin sisällönanalyysia. Saatujen tutkimustulosten perusteella voitiin havaita, että työntekijät olivat erittäin tyytyväisiä liukuvaan työaikaan mm. omien asioiden hoitamisen helpottumisen ja liukuvan työajan tuoman vapauden takia. Vapaus ilmeni työntekijöiden työsuhteissa myös suurena autonomiana töihin ja niiden tekemiseen liittyen. Kontrollin panopiste olikin suurimmaksi osaksi työntekijöillä itsellään, eli itsejohtajuus ilmeni yrityksissä vahvana. Tutkimusaineiston perusteella voitiin havaita, että liukuvaan työaikaan liittyviä ongelmia olivat työpäivien venyminen ja ylityöt, epäyhtenäisistä säännöistä aiheutuvat ilmapiiriongelmat, yksilön ja yhteisön tarpeiden yhteensovittaminen sekä työ- ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen. Liukuvaan työaikaan liittyvien ongelmia tarkastelemalla havaittiin, että liukuvan työajan käytännön soveltamisessa kaivattiin yhtenäisiä ja selkeitä pelisääntöjä, lähiesimiehen roolin ja valvonnan kehittämistä sekä molemminpuolista palautteenantoa työntekijän ja esimiehen välillä. Johtamisen kehittämistoimenpiteissä lähtökohtana voidaan havaita tarve alaisen valmiustasoon perustuvan tilannelähtöisen lähestymistavan soveltamiselle. Tilannelähtöisyydellä tarkoitetaan alaisen työaikoihin ja niiden hallintaan liittyvän valmiuden huomioimista esimiehen alaiseen kohdistuvaa valvontaa ja muunlaisia johtamistoimenpiteitä suunniteltaessa. Asiasanat: Itsejohtaminen, liukuva työaika, tietotyö, työaikajoustot, työajan johtaminen Keywords: Self management, flexible working hours, information age, working time managemen