Näkökulmia markkinalähtöisyyteen teknillisessä yliopistossa

Tutkimuksessa tarkastellaan eri näkökulmista markkinalähtöisyyden ilmenemistä ja vaikutuksia teknillisessä yliopistossa. Suomessa harjoitettuun koulutuspolitiikkaan vaikuttavat ylikansalliset organisaatiot ja globaalit suuntaukset, kuten uusliberalismi. Nykyistä yliopistojärjestelmää on arvosteltu ja sille asetetaan uusia vaatimuksia. Yliopistojen odotetaan toimivan markkinalähtöisesti, liikemaailman ideologian periaatteita noudattaen ja lisäävän koulutuksessa ja tutkimuksessa yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kansainvälistä kilpailukykyä, yhteistyötä työelämän kanssa, tehokkuutta, tuloksellisuutta ja laatua. Tutkimuksessa selvitettiin, miten markkinatyyppiset muutokset näkyvät teknillisen yliopiston toiminnassa ja diskurssissa sekä henkilöstön työtehtävissä. Lisäksi arvioitiin yksityisen teknillisen yliopiston perustamisedellytyksiä Suomessa. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoreita ja hallintotehtävissä sekä koulutuksen kehittämistehtävissä työskenteleviä henkilöitä.Teemahaastatteluina toteutetut haastattelut tehtiin huhtikuun ja marraskuun välisenä aikana vuonna 2004 ja niihin osallistui 14 henkilöä. Tutkimusmenetelmänä oli aineiston laadullinen analyysi. Tutkimustulosten mukaan monien muutosten yliopistossa, kuten kiristyneen rahoitustilanteen, tehokkuusvaatimusten, tulosvastuullisuuden tutkintoperustaisessa rahoitusjärjestelmässä, laadun mittaamisen, kilpailuttamisen ja lisääntyneen raportoinnin koettiin toimivan epätarkoituksenmukaisesti ja epäoikeudenmukaisesti sekä ilman selkeitä pelisääntöjä. Vaikka uudistusten merkitys ja tarpeellisuus osittain hyväksyttiin, nähtiin useiden käytäntöjen uudelleenarviointi välttämättömäksi. Ulkopuolisen rahoituksen ja työelämälle tehtyjen projektien lisääntymisestä ei uskottu olevan haittaa, jos pysytään kohtuudessa ja yliopisto pitää kiinni omasta linjastaan ja itsenäisyydestään. Yritysmaailman ja yliopistojen välille tehtiin jyrkkä ero ja kvartaalitalouden oppien ei nähty sopivan yliopistoon missään tilanteessa. Yksityisen teknillisen yliopiston perustamiseen Suomessa suhtauduttiin sekä epäilevästi että myönteisesti. Yliopistojärjestelmässä täytyisi kuitenkin tapahtua muutos ennenkuin hankkeeseen oltaisiin valmiita. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei markkinaperustaisten käytäntöjen lisääntyminen yliopistoissa ole ongelmatonta. Uudistukset sisälsivät paljon epäkohtia ja ne vähentävät yliopiston henkilökunnan työmotivaatiota. Kun markkinalähtöisiä periaatteita sovelletaan yliopistoon ja tarkoituksena on aikaansaada toimivia muutoksia, näyttää tämä tutkimuksen mukaan edellyttävän uudistusten tarkoituksenmukaisuuden kriittistä arvioimista pitkällä tähtäimellä, yliopiston henkilökunnan osallistumista suunnitteluun ja yliopiston omalaatuisuuden merkityksen korostamista kaikissa muutoksissa. Avainsanat: Koulutusmarkkinat, teknillinen yliopisto, markkinalähtöisyys, koulutuksen tuloksellisuus, yksityistämine