Varhaisnuorten terveys, terveystottumukset ja koulunkäynti

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lohjalaisten kuudesluokkalaisten kokemuksia terveydestään, terveystottumuksistaan ja koulunkäynnistään, ja selittää näiden yhteyksiä toisiinsa. Tutkimusaineisto kerättiin nuorten kouluterveystutkimuksen kyselykaavakkeesta kuudesluokkalaisille sopivaksi muokatulla kyselylomakkeella. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin ja kuvailtiin käyttämällä frekvenssi- ja prosenttijakaumia ja ristiintaulukointia. Eri muuttujien välisiä yhteyksiä etsittiin käyttämällä Khiin neliö ­testiä ja Spearmanin kaksisuuntaista järjestyskorrelaatiokerrointa. Kyselyyn vastasi 263 kuudesluokkalaista kuudesta eri lohjalaisesta koulusta. Vastausprosentti oli 82. Suurin osa varhaisnuorista suhtautui tulevaisuuteen erittäin tai melko toiveikkaasti, ja oli tyytyväisiä elämäänsä. Pojat olivat tyytyväisempiä itseensä ja ulkoiseen olemukseensa kuin tytöt. Sukupuolella ja tyytyväisyydellä omaan itseen ja suorituksiin ja ulkonäköön oli yhteyttä. Tytöillä oli yleisimmin yksi läheinen ystävä ja pojilla yksi tai useita. Pojat pystyivät keskustelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa tyttöjä useammin. Joka kymmenes vastanneista ei syönyt ateriaa kotona, vaan jokainen perheenjäsen otti itselleen jotain syötävää. Niistä, jotka eivät syöneet lainkaan kouluruokaa, 17 % ei syönyt iltaisinkaan ateriaa kotona. Melkein neljäsosa piti itseään ylipainoisena. Vastanneista 60 % ilmoitti potevansa univaikeuksia ja yöheräilemistä vähintään joskus. Kolmasosa nukkui yhdeksän tuntia tai vähemmän. Vastanneista 17 % oli kokeillut tupakanpolttoa, ja viisi prosenttia oli juonut alkoholia kerran niin, että oli ollut tosi humalassa. Koulunkäynnistä piti hyvin paljon tai melko paljon 64 % vastaajista. Koulunkäynnistä ei pitänyt lainkaan seitsemän prosenttia pojista ja viisi prosenttia tytöistä. Tytöt kokivat opettajien odotukset aavistuksen poikia kovemmiksi. Tyttöjen mielestä opettajat kohtelivat oppilaita hieman oikeudenmukaisemmin verrattuna poikiin. Opettajien kiinnostuneisuus oppilaiden kuulumisista ja oikeudenmukainen kohtelu näytti olevan yhteydessä koulunkäynnistä pitämiseen. Kokemus opettajien oikeudenmukaisesta kohtelusta oli yhteydessä myös työrauhaan ja oppilaiden viihtymiseen yhdessä. Kerran viikossa tai useammin kiusattiin neljää prosenttia vastanneista. Neljäsosa vastanneista ilmoitti tulleensa joskus kiusatuksi. Suurin osa vastanneista ilmoitti, ettei kiusaa lainkaan muita. Pojat myönsivät kiusanneensa muita hieman tyttöjä useammin. Terveydenhoitajalle tai lääkärille pääsyn koulussa totesi helpoksi 86 % vastanneista. Koulun terveysopetukseen oltiin yleensä tyytyväisiä, ja lisätietoa haluttiin liikunnasta, harrastusmahdollisuuksista, terveellisestä ravinnosta ja seurustelusta. Avainsanat: kuudesluokkalainen, varhaisnuori, terveys, terveystottumukset, koulunkäynt