Thomas Hardy's Rebellious Women: A Study of the Role and Status of Victorian Women in Tess of the d’Urbervilles and Jude the Obscure

Viktoriaaninen aikakausi edustaa tietynlaista asennoitumisen ja tapojen kulttuurista kokonaisuutta, ja sen aikaiselle moraalille pidetään ominaisena keskiluokkaista sovinnaisuutta ja ahdasmielisyyttä. Tästä huolimatta aikakauden kirjallisuus otti usein kriittisestikin kantaa arkoina pidettyihin sosiaalisiin ongelmiin, kuten naisten heikkoon asemaan yhteiskunnassa. Vaikka naisten yhteiskunnallinen asema parani 1800-luvun loppua lähestyttäessä, oli se kuitenkin miehiin nähden selvästi alempiarvoinen. Nainen oli taloudellisesti holhouksen alainen, hänellä ei ollut pääsyä korkeimpiin oppilaitoksiin ja häneltä puuttui valtiollinen ja kunnallinen äänioikeus. Myös Thomas Hardy, yksi viktoriaanisen Englannin huomattavimmista kirjailijoista, osoitti suurta mielenkiintoa naisten asemaa kohtaan ja hän kuvasi romaaneissaan naisia, jotka eivät suostuneet alistumaan yhteiskunnan heille asettamiin raameihin. Pro gradu-tutkielmassani tarkastelenkin naisten roolia viktoriaanisen aikakauden Englannissa kahden Thomas Hardyn teoksen pohjalta. Käsittelemäni romaanit ovat Tess of the d’Urbervilles (1891) ja Jude the Obscure (1895). Pyrkimykseni on tarkastella käsittelemiäni aiheita kahdesta näkökulmasta: toisaalta feministisen kirjallisuudentutkimuksen valossa ja toisaalta niiden yhteiskunnallisessa kontekstissa. Yksi feministisen kirjallisuudentutkimuksen keskeisimmistä tehtävistä on kyseenalaistaa vallitsevat patriarkaaliset asenteet sekä stereotyyppiset naiskuvat, ja sen vuoksi tutkin aluksi kuinka Hardy kuvaa naispäähenkilöitään käsittelemissäni romaaneissa. Vaikka Hardy tekee ajoittain yleistyksiä naisista, voidaan väittää, että nämä yleistykset käyvät yhä harvemmiksi kirjailijan kahdessa viimeisessä teoksessa, erityisesti Jude the Obscure:ssa. Hardy kuvasi usein naisia ja seksuaalisuutta, jonka ilmentymät viktoriaanisena aikana koituivat naisten turmioksi. Koska naisten tuli olla varautuneita ja huomaamattomia, Hardyn sensuellit naiset herättivät lukijoissa laajaa paheksuntaa. Kuten tutkielmassani käy ilmi, kirjailijan tarkoitus ei kuitenkaan ollut tuomita luomiaan onnettomia synnintekijöitä. Erityisen mielenkiintoista on se, että vastoin aikakauden käsityksiä, Jude the Obscure:ssa miespäähenkilö päätyy maksamaan raskaimman hinnan halujensa tyydyttämisestä. Miesten paheellisuus kun oli viktoriaanisessa yhteiskunnassa jotakuinkin hyväksyttävää, kun taas naisten avoin seksuaalisuus johti lähes poikkeuksetta onnettomiin seuraamuksiin. Viktoriaaninen ihanne nosti äitiyden ja kodin naisen tärkeimmiksi päämääriksi. Hardyn luomat naishahmot poikkeavat tältäkin osin aikakauden odotuksista: he päätyvät vain harvoin äideiksi, äitiys tuo mukanaan enemmän onnettomuutta kuin onnea ja avioliiton solmiminen tuhoaa muuten hyvin toimivan suhteen. Voidaankin sanoa, että Hardyn kuvaamat naishenkilöt eroavat suuresti viktoriaanisesta naisihanteesta, toisin sanoen hellästä puolisosta ja äidistä sekä uskonnon ja moraalin tukipylväästä. Hardyn naishenkilöt olivat monessa suhteessa aikaansa edellä, kannattaessaan esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvoista suhdetta avioliitossa. Viktoriaaninen lukijakunta ei Hardyn odotuksista huolimatta ollut kuitenkaan vastaanottavainen kirjailijan moderneille näkemyksille, minkä vuoksi Tess of the d’Urbervilles ja Jude the Obscure saivat osakseen suurta moraalista kritiikkiä. Paheksuvasta vastaanotosta ärtyneenä Hardy päätti luopua romaanien kirjoittamisesta, ja Jude the Obscure jäi kirjailijan viimeiseksi romaaniksi ennen siirtymistä runouden pariin. Hakutermit: viktoriaaninen, nainen, avioliitto, seksuaalisuu