Miten terveysopas suostuttelee lukijaansa? Supisuomalaisten ja käännettyjen teosten tarkastelua

Hakutermit: tietokirjallisuus, diskurssianalyysi, retoriikka, kulttuurierot Tämän tutkielman aiheena on terveysoppaiden kääntäminen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten terveysoppaissa suostutellaan lukijaa. Keskeisinä kysymyksinä ovat laihdutuksen kuvaamisen tavat supisuomalaisissa ja käännetyissä terveysoppaissa sekä suostuttelukeinot, jotka liittyvät teosten tekstistrategioihin. Tutkimusaineistoon kuuluu yhdeksän terveysopasta, jotka jakaantuvat kahteen ryhmään: käännettyihin ja alun perin suomeksi kirjoitettuihin teoksiin. Oppaita on yhteensä yhdeksän, joista viisi alun perin suomalaista ja neljä käännettyä. Tutkimuksen aineisto on ajallisesti rajattu viimeisen viiden vuoden aikana (1999­2004) ilmestyneisiin terveysoppaisiin. Tutkimusmenetelminä käytetään diskurssianalyysia ja retorista analyysia. Diskurssianalyysi toimii tutkimuksessa laajana viitekehyksenä, jonka avulla hahmotellaan erilaisia laihdutuksesta ja terveellisistä elämäntavoista puhumisen lajeja. Diskurssien sisällä paneudutaan tarkastelemaan retorisia keinoja, joilla lukija pyritään suostuttelemaan esitettyjen väitteiden kannattajaksi ja näin toteuttamaan suotuisia muutoksia omassa elämässään. Käännettyjen ja alun perin suomeksi kirjoitettujen teosten diskurssit ja suostuttelukeinot analysoidaan ensin kumpikin omana ryhmänään, sitten näistä teosryhmistä saatuja tuloksia verrataan toisiinsa ja pyritään analysoimaan todettuja eroja ryhmien välillä. Tutkimuksessa esiin tulleet keskeisimmät erot käännettyjen ja supisuomalaisten terveysoppaiden suostuttelukeinoissa ovat: Käännettyjen tekstein esipuheissa otetaan enemmän kontaktia lukijaan alkuvaiheessa, mutta suomalaisissa teksteissä lukijaan vedotaan enemmän esipuheen lopussa. Lisäksi käännetyille teoksille oli ominaista kirjoittajan oman kokemuksen esiin tuominen argumentaation perustaksi, mitä suomalaisissa teksteissä ei esiintynyt juuri lainkaan. Varsinaisissa tekstiosuuksissa käännetyissä teoksissa lisäksi argumentointia vahvistetaan runsain asiantuntijalausunnoin ja sitaatein, mikä taas suomalaisissa teksteissä ei tule ilmi. Käännettyjen tekstien diskursseissa korostuivat kamppailudiskurssi ja sotametaforat, mutta suomalaisissa teksteissä suostuttelu perustui enemmän helppouden korostamiseen. Myös positiivisuusaste oli teksteissä erilainen: käännöstekstit perustuivat positiivisuuden korostamiseen siinä missä suomalaiset tekstit pyrkivät realismiin tulostavoitteissa. Lisäksi suomalaisista teksteistä kävi ilmi erityinen oman itsen kehittämiseen vetoaminen ja kärsivällisyyden ihanteen korostaminen. Tulosten taustalla havaitaan olevan sekä kirjoittamiseen että terveysvalistukseen liittyviä kulttuurisia eroja. Käytettyjen suostuttelukeinojen eroavuus perustuu siis hyvin hienovaraisiin, kielen eri tasoilla ilmeneviin elementteihin, joihin kääntäessä on syytä kiinnittää huomiota. Kuitenkin vieraiden elementtien torjuminen ei välttämättä ole tarpeellistakaan nykyisillä globaaleilla laihdutuksen markkinoilla