Öljyshokkien makrotaloudelliset vaikutukset ja niiden epäsymmetrisyys

Hakutermit: öljyshokki, öljyintensiteetti, stagflaatio, impulssivastefunktio Tässä tutkimuksessa tarkastellaan öljyshokkien keskeisimpiä vaikutuksia Suomen ja USA:n makrotalouteen niin teoreettisin, kuin myös empiirisin havainnollistuksin. Lisäksi keskitytään tutkimaan sitä, onko öljyshokkien ja Suomen makrotalouden välisessä relaatiossa tapahtunut rakenteellinen muutos ajan myötä. Aikaisemman empiirisen evidenssin mukaan öljyshokeilla on epäsymmetrisiä vaikutuksia makrotalouteen, mitä myös keskitytään tutkimaan. Tutkimuksen teoreettiset tulokset perustuvat pääosin Brunon ja Sachsin (1985) stagflaatioteoriaan, joka käydään läpi pääpiirteittäin. Tällöin tarkastellaan öljyshokkien vaikutuksia pääoma-, hyödyke- ja työmarkkinoilla. Lisäksi siinä tutkitaan öljyshokkien aikaansaamia talouspoliittisia reagointeja eri maissa. Stagflaatioteorian antamia tuloksia täydennetään tarkastelemalla eri selityksiä öljyshokkien epäsymmetrisiin vaikutuksiin. Aikaisempien empiiristen tutkimusten tarkastelun lisäksi empiirisessä osiossa estimoidaan vektoriautoregressiivin! en -malli (VAR) Suomen ja USA:n talouksille. Tutkimusjakso on 1972:QI­2004:QIV. Mallin muuttujat ovat reaalinen bruttokansantuote, reaalinen öljynhinta, kuluttajahintaindeksi, lyhyt korko ja reaalinen teollisuusosakeindeksi. Tutkittaessa rakenteellista muutosta tutkimusjaksona on 1993:M5­2004:M12, missä on poistettu entisen Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalisen kaupankäynnin kompensoiva vaikutus Suomen BKT:hen. Tärkeimmät käytettävät testit ovat erilaiset Granger-kausaalisuus -testit, sekä impulssivastefunktio-ja varianssin dekomponointi testaukset. Öljyshokkien epäsymmetrisiä vaikutuksia testataan molempien maiden reaaliseen BKT:hen ja inflaatioon. Tulosten robustisuutta testataan vaihtamalla muuttujien järjestystä VAR-mallissa. Suomen ja USA:n tulosten tulkintojen yhteydessä pohditaan mahdollisia maiden välisten eroavaisuuksien syitä. Lopuksi saatuja tuloksia verrataan teorian antamiin ennustuksiin ja aikaisempien tutkimusten tuloksiin.Kun Suomen kohdalla poistetaan bilateraalisen kaupankäynnin myönteinen vaikutus, niin tulokset viittaavat siihen, että positiivisella öljyshokilla on merkittävä negatiivinen vaikutus Suomen ja USA:n BKT:n kasvuvauhtiin. Lisäksi tällöin öljyshokeilla on epäsymmetrinen vaikutus kummankin maan BKT:hen. Tuloksien mukaan öljyshokkien ja Suomen makrotalouden välisessä suhteessa on tapahtunut rakenteellinen muutos ajan myötä. Lisäksi havaitaan, että positiivisella öljyshokilla on molempien maiden kohdalla selvä positiivinen vaikutus inflaatioon ja lyhyisiin korkoihin, sekä merkittävä negatiivinen vaikutus teollisuusosakekursseihin. Tulosten mukaan siis Suomen ja USA:n makrotaloudet ovat erittäin haavoittuvaisia haitalliselle öljyshokille. Erinäisistä syistä johtuen negatiiviset vaikutukset eivät kuitenkaan enää olisi niin merkittäviä kuin 1970-luvulla