Accents of English as a Lingua Franca: A Study of Finnish Textbooks

Hakutermit: kielet, englannin kieli, lingua franca, oppimateriaali, oppikirjat, tallenteet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä englannin vierasperäisiä aksentteja (nonnative accents) kaksi lukion englannin oppikirjasarjaa, Culture Café 1-5 ja In Touch 1-5, sisältävät. Tavoitteena oli laskea vierasperäisten aksenttien määrä kirjasarjoissa. Tutkimuksen täydentävänä osana haastateltiin yhtä kirjoittajaa kummastakin kirjasarjasta. Tämä tehtiin, jotta saataisiin mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä, mitä käytännön rajoitteita kirjasarjojen tekijöillä on vierasperäisen englannin suhteen oppikirjojen nauhoja tehtäessä. Tutkimus sijoittuu verrattain uudelle tutkimusalalle, jossa kiinnostuksen kohteena on ns. kansainvälinen englanti (English as a Lingua Franca) ja jonka edustajien mukaan suurin osa englanninkielisestä kommunikaatiosta tapahtuu nykyään ihmisten kesken, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään. Koska myös suomalaiset kommunikoivat englanniksi pääasiassa muiden kuin natiivien kanssa, olisi suomalaiselle koululaiselle hyödyllistä tulla opetetuksi kansainvälisen englannin tavoitteiden mukaisesti. Kansainvälinen englanti lähtee ajatuksesta, jossa ei tavoitella natiivipuhujan kompetenssia, vaan keskitytään onnistuneeseen kommunikaatioon eri kieliryhmien välillä. Tärkeimpiin periaatteisiin kuuluu myös, että oppilaiden tulisi kuulla runsaasti eri maiden kansalaisten puhumaa englantia. Tutkimus osoitti, että vierasperäinen englanti oppikirjojen nauhoilla on hyvin vähäistä. Culture Café sisältää 3 prosenttia ja In Touch vain 1 prosentin vierasperäisiä aksentteja.Tämä tarkoittaa käytännössä n. 15 minuuttia edellisessä ja 3 minuuttia jälkimmäisessä. Vierasperäistä englantia esiintyy hyvin lyhyinä pätkinä, usein n. 5-20 sekuntia kerrallaan, lähinnä kuullunymmärtämisharjoituksissa tai osana pidempää tekstiä. Suurin osa vierasperäisistä aksenteista on näyttelijöiden imitoimia. Haastatteluissa kirjantekijät myönsivät, että olisi suotavaa käyttää aitoja puhujia nauhoituksissa näyttelijöiden sijaan. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka kirjantekijät periaatteessa myönsivät englannin kielen aseman maailmankielenä, he olivat melko kriittisiä sen määrän suhteen oppimateriaaleissa. He halusivat, että oppikirja sisältää mahdollisimman paljon natiivien puhumaa englantia, koska katsoivat sen soveltuvan parhaiten malliksi oppilaille. Toiseksi syyksi vähäiseen vierasperäisen englannin määrään he mainitsivat sen, että eivät halua tehdä mitään kansanryhmää naurettavaksi. On ilmeistä, että vierasperäinen englanti nauhoilla on aivan liian vähäistä kansainvälisen englannin näkökulmasta katsottuna. Muutoksen tulisi kuitenkin lähteä opetussuunnitelmista, joissa alettaisiin korostaa vierasperäisiä puhujia. Täten ylioppilaskirjoituksiin otettaisiin mukaan vierasperäisiä aksentteja, mikä luonnollisesti johtaisi tarpeeseen lisätä näiden aksenttien määrää myös oppikirjojen nauhoilla