ITSEOHJAUTUVA AMMATTIKORKEAKOULUN JATKOTUTKINTO- OPISKELIJA Tapaus Diak ja Hamk

Hakutermit: ammattikorkeakoulu, työelämä, aikuisopiskelija, itseohjautuvuusvalmius Pro-gradu-tutkielmassa tarkastellaan ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeiluun osal-listuvien opiskelijoiden arjen sujumista: syitä miksi he ovat hakeutuneet koulutukseen, miten työelämän ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu, mitä järjestelyjä opiskelut edellyttävät perhe-elämältä, miten oppilaitosten oppimisjärjestelyt tukevat opiskelujen sujumista, miten opiskelijat kokevat opiskelijaryhmän merkityksen sekä miten he ar-vioivat itseään opiskelijoina. Nopeasti muuttuva työelämä asettaa yksilöt uudenlaisten valintojen ja ratkaisujen eteen ja edellyttää jatkuvaa osaamistason päivitystä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Aiheen taustan valottamiseksi työhön sisältyy kuvaus jatkotutkinnon suunnittelusta, koulutukseen kohdistuneista odotuksista sekä katsaus jatkotutkinnon tämänhetkiseen asemaan ja tulevaisuuden näkymiin. Itseohjautuvuuden näkökulmana on ilmiö sinänsä, joka tarkoittaa itseohjautuvuutta esimerkiksi työssä ja opiskelussa ei pelkästään oppimisessa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka aineisto on hankittu teemahaastatte-luilla ja kyselyllä. Koulutuksen odotuksia selvitettiin tekstiaineiston avulla. Lähestymistapa on fenomenologinen. Tutkimusaineisto muodostuu kahdeksan ammattikorkeakou-lun jatkotutkintokokeilussa mukana olevan opiskelijan haastatteluista. Tutkimusaineis-tona selvitettäessä koulutukseen kohdistuvia odotuksia jatkotutkinnon suunnitteluvai-heessa ovat viralliset dokumentit sekä erilaiset lausunnot, muistiot ja kannanotot. Haastateltavat opiskelijat hakeutuivat koulutukseen pääasiallisesti parantaakseen omaa osaamistaan ja asemaansa työmarkkinoilla. Tutkimusaineistoista oli selvästi nähtävissä myös vahva elinikäisen oppimisen ja itsensä jatkuvan kehittämisen näkökulma. Aikuis-opiskelijalle on tärkeää hänen opiskellessaan kokopäivätyön ohella, joustavat opintojär-jestelyt, esimiesten ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen opiskeluun sekä perheen ja muun lähiverkoston tuki. Erityistä merkitystä annettiin oppilaitosten joustavuudelle ja vuorovaikutuksellisille oppimistilanteille sekä kanssaopiskelijoiden kanssa jaetulle asi-antuntijuudelle. Itseohjautuvuusvalmiuksia tarkasteltaessa opiskelijoilla oli selkeä minäkäsitys itsestään, he tiedostivat vahvuutensa ja heikkoutensa opiskelijoina ja osasivat käyttää tätä tietoa hyväkseen opiskelussaan. He olivat tiedostaneet oppimistarpeensa ja ennakkoluulottomasti ja rohkeasti hakeutuneet jatkotutkinto-opiskelijoiksi, vaikka sen vakinaistamisesta tai edes tutkinnon nimestä ei ollut varmuutta. Opiskeluissaan he olivat tavoitteellisia ja vastuullisia. Vastuu ulottui oman opiskelun lisäksi myös koulutusohjelman kehitystyön