Talkootyöllä luottamukseen - tutkimuskohteena kylän ja kunnan välinen suhde sosiaalisen pääoman näkökulmasta

Hakutermit: kumppanuus, luottamus, maaseutupolitiikka, sosiaalinen pääoma, yhdistystoiminta Tutkimus käsittelee kylän ja kunnan välistä suhdetta ja luottamusta sosiaalisen pääoman teorian näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää missä ja miten sosiaalinen pääoma ilmenee kylän ja kunnan välillä. Taustana tutkimuskysymykselle ovat hallinnon paikallisuutta korostavat muutokset ja eurooppalaistuva maaseutupolitiikka. Näissä muutoksissa paikallisten toimintaryhmien merkitys on kasvanut, varsinkin toteutettaessa Euroopan unionin hankkeita. Menestyneillä alueilla katsotaan olevan sosiaalista pääomaa, mikä tarkoittaa esimerkiksi hyviä luottamussuhteita yksittäisen kansalaisen ja hallinnon välillä. Kyliä kehitettäessä tutkimusongelmaksi täsmentyy kyläyhdistyksen ja kunnan hallinnon suhde. Tutkimus selvittää, kuinka tässä kumppanuussuhteessa ilmenevä sosiaalinen pääoma kehittyy. Tutkimuksen lähtökohta on Kainuussa 2001-2004 toteutettu Souva ja huopaa -hanke. Tässä hankkeessa luotiin kyläsuunnitelmia Hyrynsalmen, Kuhmon ja Suomussalmen kuntien kyliin. Kyläsuunnitelmien avulla tavoitellaan toimivaa vuorovaikutussuhdetta kylän ja kunnan välille. Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen pääoma kylän ja kunnan välisessä suhteessa tiivistyy kylän sisäiseen yhteistyöhön ja aktiivisuuteen. Kuntapuoli odottaa kylän oma-aloitteellisuutta ja toteutusvalmiutta kylänkehityshankkeissa ja kyläpuoli tiedostaa roolinsa ja talkootyön merkityksen. Toimiva suhde edellyttää talkoovalmiutta kylältä, mikä tarkoittaa käytännössä eläväistä yhdistystoimintaa. Talkootöistä esimerkkinä käy hankkeen kyläsuunnitelmien laadinta ja päivitys kyläyhdistyksen organisoimana. Vaikka kyläsuunnitelma tuo kaivattua välinettä kylän ja kunnan hallinnon väliseen keskusteluun, on varsinainen linkki kylän ja kunnan välisessä suhteessa kuitenkin kylän oma kunnanvaltuutettu. Kunnanvaltuutettu omalla kiinnostuksellaan ja aktiivisuudellaan on sosiaalista pääomaa vahvistava tekijä kylän ja kunnan välissä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Haastateltaviksi valittiin kyläsuunnitelmien laadinnassa mukana olevien kuntien kunnanvaltuutettuja, viranhaltijoita ja kyläyhdistysten puheenjohtajia