Seutuyhteistyön mahdollisuudet kuntien palvelutuotannossa. Esimerkkinä Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta.

Hakutermit: seutuyhteistyö, palvelutuotanto,Kaakkois-Pirkanmaa Tutkielma käsittelee kuntien välistä seutuyhteistyötä palvelutuotannossa. Yhteistyö ei ole uusi ilmiö vaan sitä on tehty aina, mutta kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina ja seutukunta on luonteva yhteistyöalue. Tarkemmin tutkimuksessa pyrittiin selvittämään seutuyhteistyön mahdollisuudet kuntien palvelutuotantoon sekä mitä palveluita päättäjien näkemyksen mukaan voidaan tuottaa seutukunnan toimesta ja mitkä palvelut tulisi tuottaa kunnan omana palveluna. Tutkimuksessa selvitettiin mikä olisi yhteistyössä tuotettavien palveluiden organisaatiomuoto ja mikä elin päättäisi tuotettavista palveluista. Tutkimuksessa käsitellään toimintaympäristön muutoksen vaikutusta kuntien yhteistyöhön ja palvelutuotantoon. Tutkimuksen empiirisen osan esimerkkinä on Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta. Seutukunnan kuntien valtuutetuille, kunnanhallituksen jäsenille ja johtaville viranhaltijoille tehtiin kysely, jolla selvitettiin heidän näkemyksensä siitä mitä palveluita Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnan kuntien tulisi tuottaa kunnan, seutukunnan, seutukuntaa laajemman alueen ja maakunnan kattavan tuotanto-organisaation toimesta. Kyselyssä tiedusteltiin päättäjien ja viranhaltijoiden kantaa seudulliseen tuotantomalliin ja palveluista päättämiseen sekä yhteistyön tuloksellisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu kontingenssiteoriaan. Organisaation toimintaympäristön muuttuessa sen pitää sopeuttaa teorian mukaan rakenteensa kulloiseenkin tilanteeseen jotta sen jatkuvuus olisi turvattu. Teorian mukaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa organisoida eikä mikään organisaatiotapa ole tehokas eri ympäristöissä. Tuloksena voidaan todeta, että seudullisessa palvelutuotannossa nähdään päättäjien ja viranhaltijoiden mielestä monia mahdollisuuksia, mutta eri kuntien vastaajien näkemykset tuotettavista palveluista eroavat melko lailla. Yksimielisimpiä ollaan elinkeinotoimen palveluiden tuottamisesta seutukunnan toimesta. Samoin osa tukipalveluista voitaisiin tuottaa yhteistyössä. Mutta kuitenkin monia nyt kuntien yhteistyössä tuottamia palveluita haluttaisiin palauttaa kuntien itsensä tuottamiksi. Kotisairaanhoito ja lasten neuvolapalvelut haluttaisiin takaisin peruskunnan tuottamiksi. Rahoituksen ja palvelujen päätöksenteko halutaan pitää kuntien valtuustoilla eikä esimerkiksi antaa sitä seudulliselle päätöksentekoelimelle. Palvelutuotannossa pidettiin yksityissektorin tuottamia palveluja mahdollisuutena. Sama organisaatiomalli ei sovi eri seutukuntiin vaan kunkin seutukunnan tilanne vaikuttaa kulloiseenkin palveluiden tuotantotapaan ja sen on lähdettävä seudun kuntien tarpeesta ja tilanteesta