Kiinteän toimipaikan muodostuminen erityistapauksissa.

Tutkielman aiheena on tutkia kiinteän toimipaikan muodostumisen yleisiä edellytyksiä sekä sen muodostumisen erityistapauksia. Tutkielmassa pohditaan kiinteän toimipaikan muodostumisen yleisiä edellytyksiä Suomen sisäisen lainsäädännön, EY-oikeuden sekä OECD:n mallisopimuksen ja sen kommentaarin valossa. Kiinteän toimipaikan erityistapauksina tutkitaan kiinteän toimipaikan muodostumista johtopaikan, henkilöyhtiön osakkuuden sekä sähköisessä kaupankäynnissä käytettävän palvelimen kautta. Erityistapauksina käsiteltävien aiheiden valinta on pyritty tekemään käyttäen kriteerinä oikeustilan epäselvyyttä sekä ajankohtaisuutta. Tutkimusmetodina on käytetty oikeusdogmaattista metodia, joten oikeuslähteinä on käytetty lakia, lain esitöitä, oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta. Erityistapausten osalta on myös käytetty osittain oikeusvertailevaa metodia vertailemalla Suomen ja Ruotsin oikeuskäytäntöä. Tutkielman johtopäätöksissä päädytään siihen, että Suomen sisäisen lainsäädännön sekä OECD:n mallisopimuksen mukaiset kiinteän toimipaikan määritelmät eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Erityistapauksena käsitellyn johtopaikan osalta tutkielmassa päädytään siihen, että yhtiön toiminnan kannalta merkittävien päätösten tekopaikka on tärkein seikka arvioitaessa mikä on yrityksen todellisen johtopaikan sijaintivaltio. Mikäli yrityksen todellisen johtopaikan katsotaan sijaitsevan muualla kuin yhtiön rekisteröintivaltiossa, tulisi tämän tueksi olla selvää näyttöä. Henkilöyhtiön osakkuuden kautta muodostuva kiinteä toimipaikka on tutkielman johtopäätösten mukaan ongelmallinen silloin, kun kyseessä on äänetön yhtiömies. Tutkielmassa päädytään siihen, että äänettömän yhtiömiehen oman toiminnan passiivisuus tulisi ottaa huomioon. Tästä seuraa se, että kun kommandiittiyhtiölle muodostuu kiinteä toimipaikka, muodostaa kommandiittiyhtiö kiinteän toimipaikan aktiivisesti toimiville yhtiömiehilleen, mutta passiivisesti toimiville äänettömille yhtiömiehilleen taas ei. Sähköisessä kaupankäynnissä käytettävä palvelin voi OECD:n mallisopimuksen kommentaarin lisäysten mukaan muodostaa kiinteän toimipaikan. Tutkielmassa päädytään kuitenkin siihen, että palvelimen ei tulisi katsoa voivan muodostaa kiinteää toimipaikkaa sen ajallisen ja maantieteellisen kiinteyden pysyvyyden epävarmuudesta sekä verovalvonnallista syistä johtuen, ellei sitä ole ylläpitämässä henkilökuntaa