Opetusalan tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutustarve.

Tutkimuksen tavoitteen on selvittää opetusalan tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutustarvetta opettajien, oppilaitosjohdon ja oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan ylläpidosta vastaavien henkilöiden kokemana. Tätä kautta tavoitellaan kokonaiskuvaa täydennyskoulutustarpeesta, koska tietoyhteiskuntakehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää koko oppilaitoshenkilöstön sitoutumista kehitystyöhön. Tutkimuksessa liikutaan kolmella täydennyskoulutustarpeen tasolla. Yhteiskunnallisella tasolla kuvataan yhteiskunnasta nousevia vaatimuksia oppilaitoshenkilöstön osaamisen kehittämiseksi tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle. Oppilaitoshenkilöstön lisäksi kyse on myös oppilaiden tietoyhteiskuntataitojen kehittymisestä. Valtakunnallisia tavoitteita esitetään Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategioissa. Näitä tavoitteita tulkitaan organisaation tasolla oppilaitoksissa, joissa toiminta pyritään järjestämään valtakunnallisten tavoitteiden mukaiseksi. Oppilaitoksissa on ollut määrä laatia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat, joihin kehitystyö perustuu. Subjektiivisella tasolla tarkastellaan yksilöiden omakohtaista koulutustarvetta ammattitaidon päivittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla henkilöiltä, jotka poimittiin ositetun otannan avulla pääasiallisesti erään koulutusorganisaation asiakasrekisteristä. Kyselylomakkeessa oli omat täydennyskoulutustarvekysymykset eri ammattiryhmille. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisesti. Tutkimustulosten perusteella opettajilla on tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutustarvetta sekä tekniikassa että sen pedagogisessa hyödyntämisessä. Miehet hallitsevat naisia huomattavasti paremmin teknisen puolen. Opetuskäytön osalta erot eivät ole yhtä huomattavia. Tulevaisuudessa opettajien täydennyskoulutuksessa on entistä enemmän panostettava pedagogiseen puoleen, sillä suurimmalla osalla opettajista tulisi valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti nyt olla tieto- ja viestintätekniikan perustaidot hallussa. Oppilaitosjohdolla ilmeni täydennyskoulutustarvetta tieto- ja viestintätekniikassa johtamisen eri osa-alueilla. Johto vastaa oppilaitosten toiminnasta, joten sen tulee olla selvillä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista heidän työnsä eri osa-alueilla. Tietoyhteiskunnan myötä oppilaitokset ovat kohdanneet uusia haasteita, esimerkiksi verkostoitumisen sekä tietosuoja- ja tekijänoikeuskysymykset. Tietoyhteiskuntakehitys on tuonut johdolle uusia vastuualueita, jotka synnyttävät täydennyskoulutustarvetta. Oppilaitosten toiminnan kannalta keskeisessä asemassa on tekninen tuki. Atk-tehtäviä hoitavat henkilöt ovat ylikuormitettuja. Heillä ilmeni täydennyskoulutustarvetta heidän ammattinsa keskeisillä osa-alueilla, kuten palvelinympäristöistä sekä käyttöjärjestelmistä. Atk-tehtäviä hoitavilla henkilöillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin pysyä mukana tietoyhteiskuntakehityksessä ylläpitämällä ja päivittämällä osaamistaan. Avainsanat: Tieto- ja viestintätekniikka, tietoyhteiskunta, tieto- ja viestintätekniikan täydennyskoulutustarve, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategi