Suullinen valmisteluistunto hallintolainkäytössä.

Tutkielmassa selvitetään suullisen valmisteluistunnon käyttöä hallintolainkäytössä. Hallintolainkäyttölain 37.2 §:n mukaan suullinen käsittely voidaan rajoittaa siten, että se koskee ainoastaan osaa asiasta, asianosaisten käsitysten selvittämistä tai suullisen todistelun vastaanottamista, tai muulla vastaavalla tavalla. Tutkielmassa kartoitetaan kuinka paljon valmisteluistuntoja on pidetty hallintotuomioistuimissa ja missä tarkoituksissa niitä on järjestetty. Tutkielman ajanjaksona ovat vuodet 1997-2002. Tutkielma sisältää oikeusdogmaattisen osan lisäksi käytäntöä käsittelevän osion. Tämä osa keskittyy hallinto-oikeuksiin. Hallinto-oikeuksien järjestämistä suullisista valmisteluistunnoista on kerätty tietoa sähköpostikyselyllä. Syvällisempää tietoa suullisen valmisteluistunnon kokemuksista on saatu haastattelemalla kahteen valmisteluistuntoon osallistuneita asiakkaita ja hallinto-oikeuden henkilöitä. Kyselyn perusteella valmisteluistuntoja oli pidetty hallinto-oikeuksissa vuosina 1997-2002 yhteensä 26. Kahdessa hallinto-oikeudessa ei oltu pidetty yhtään valmisteluistuntoa. Muissa kuudessa hallinto-oikeudessa oli pidetty yhteensä yhdestä yhdeksään valmisteluistuntoa. Yleisin tarkoitus istunnolla oli valmistella suullista käsittelyä. Haastattelun perusteella asianosaiset kokivat henkilökohtaisen kuulemisen tärkeänä. Hyvän palvelun ja menettelyn oikeudenmukaisuuden lisäksi päätöksen lopputuloksella oli suuri merkitys asiakkaille. Kyselyn ja haastattelun perusteella pidetyt suulliset valmisteluistunnot koettiin tarpeellisina ja ne edistivät asian ratkaisemista ja suullisen käsittelyn järjestämistä. Kustannusten ja ajankäytön lisääntymistä ei koettu olleen, sillä asian perusteellista selvittämistä ja oikeusturvaa korostettiin. Suullista valmisteluistuntoa on vielä vähän käytetty hallintoprosessissa. Siitä voidaan kehittää joustava käsittelymuoto, joka lisää hallintoprosessin suullisuutta, avoimuutta ja tunnettavuutta sekä kansalaisten luottamusta