Aikuisrestonomiopiskelijoiden itsesäätelyvalmiudet ja käsityksiä tutortoiminnasta työelämävalmiuksien kehittäjänä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Lahden ammattikorkeakoulun palvelujen tuottamisen ja johtamisen linjalla opiskelevien aikuisten itsesäätelyvalmiuksia ja metakompetensseja, sekä opiskelijoiden käsityksiä tutortoiminnasta. Tutkimuksessa yhdistettiin sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen tutkimusote. Tutkimus oli tapaustutkimus: siinä selvitettiin kyselylomakkeen avulla yhden aikuislinjan opiskelijaryhmän (N= 18) itsesäätelyvalmiuksia. Haastattelulla selvitettiin käsityksiä tutortoiminnasta työelämävalmiuksien kehittäjänä. Teemahaastattelun teemat johdatettiin kirjallisuudesta ja aikaisemmasta tutkimuksesta. Haastattelulla saadut tiedot koottiin ja analysoitiin teemoittain. Itsesäätelyvalmiuksia kysyttiin APL-lomakkeella Itsesäätelyvalmiuksien kuvaamiseen käytettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia, keskiarvoja ja keskihajontoja. Tulosten jatkokäsittelyssä käytettiin faktorianalyysiä. Tulokset osoittivat aikuisten olevan motivoituneita ja uskoivat opinnoista olevan hyötyä työelämässä. Aikuisopiskelijat ohjaavat tietoisesti omaa oppimistaan ja pohtivat oppimaansa työelämän näkökulmasta katsoen. He hallitsevat mielestään ajankäytön ja uskoivat selviävänsä opinnoistaan. Epävarmuutta opintojen ja työelämän yhteyksien hahmottamisessa kuvaa kuitenkin tekemällä oppimisen ja tehokkuususkomusten heikko korrelaatio. Aikuisrestonomiopiskelijat arvostivat tutorointia, mutta asettavat käytännön opiskelujärjestelyjen sujumisen tärkeämmäksi. Lisäksi aikuiset epäilivät tutoroinnin vievän liiaksi opiskeluun varattua aikaa. Mahdolliseksi tutoroinnin toteuttamistavaksi nähtiin verkkotutorointi. Esitän tässä työssä pohdittavaksi eri tutorointitapojen ja mentoroinnin yhdistämistä parhaan oppimistuloksen saavuttamiseksi. Avainsanat: tutorointi, mentorointi , itsesäätelyvalmiudet metakompetenssina, restonom