Ikääntyneiden hyvinvointi maaseutukunnassa. Kyselytutkimus 60 vuotta täyttäneiden ikäihmisten hyvinvoinnin tilasta ja sen tukemisesta Sahalahden kunnassa.

Ikäihmisten määrän kasvu asettaa kunnille haasteita tulevina vuosina. Tämä näkyy muun muassa palvelujen tarpeiden lisääntymisenä, mikä aiheuttaa kunnille kasvavia taloudellisia paineita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää Sahalahden kunnassa asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin tila, ja selvittää miten heidän hyvinvointiaan tulisi tukea. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoituksena pohtia, millaisia haasteita ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen asettaa tämän tyyppisille kunnille maassamme. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa perusjoukkona oli kaikki 60 vuotta täyttäneet henkilöt (467 henkeä) Sahalahden kunnassa. Kyseessä oli kokonaistutkimus, jossa vastausprosentti oli 52 (258 henkeä). Enemmistö kyselyyn vastanneista oli naisia (57 %) ja keski-ikä oli 70 vuotta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen kohderyhmän asumisen taso oli hyvä. Kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista koki tämänhetkisen asunnon vastaavan hyvin tai melko hyvin heidän tarpeitaan. Suurin osa (80 %) asui omistamassaan asunnossa. Taloudellisen tilanteensa koki tyydyttäväksi 62 % ja melko hyväksi tai erittäin hyväksi kolmannes kyselyyn vastanneista. Yli puolet (56 %) Sahalahden ikäihmisistä koki terveydentilansa keskinkertaiseksi ja vain noin yksi neljäsosa koki sen olevan hyvä. Noin 70 %:lla kyselyyn osallistuneista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus. Päivittäisistä toiminnoista selviydyttiin kuitenkin hyvin, sillä yli 90 %:lla vastaajista ei ollut vaikeuksia ruokailemisessa, peseytymisessä, pukeutumisessa, wc:ssä käymisessä, kylpemisessä ja ulkona liikkumisessa. Asioiden hoitaminen tuotti sen sijaan enemmän vaikeuksia. Esimerkiksi yli kolmannes vastanneista ilmoitti, että heillä oli vaikeuksia raskaissa kotitöissä. Sosiaalipalveluja sahalahtelaiset ikäihmiset käyttivät hyvin vähän. Suurin osa (yli 90 %) vastaajista ei ollut käyttänyt niitä lainkaan. Suurin kodin ulkopuolinen auttajaryhmä olivat omat lapset. Kunnan tarjoamista palveluista eniten käytettiin siivouspalvelua (11 %). Tulevaisuudessa arvioitiin tarvittavan eniten kuntoutusta (56 %), kuljetuspalveluja (44 %) ja kodinhoitopalveluja (43 %). Kysyttäessä puutteita Sahalahden kunnan sosiaalipalveluissa vahvimmin nousi esille palvelutalon puuttuminen ja kuljetuspalveluiden riittämättömyys. Terveyspalveluihin oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, mutta lääkäriin pääsyä pidettiin pitkien jonojen vuoksi hankalana. Suurimmalla osalla (88 %) vastaajista oli elossa olevia lapsia. Suhteet omiin lapsiin koettiin hyvin tärkeiksi ja läheisiksi. Yli puolella (54 %) vastaajista ainakin joku lapsista asui samalla paikkakunnalla. Lasten lisäksi sahalahtelaisilla ikäihmisillä oli hyvät suhteet naapureihin ja tuttaviin. Yli kolme neljäsosaa (84 %) vastaajista koki, että heillä on riittävästi tuttuja ja sukulaisia samalla paikkakunnalla. Yksinäisyyttä oli kokenut 38 % kyselyyn osallistuneista. Yksinäisyyden kokeminen lisääntyi iän myötä, sillä se oli yleisempää 75 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien keskuudessa. Lisäksi naiset kokivat olevansa miehiä yksinäisempiä. Sahalahden kunnan 60 vuotta täyttäneiden ikäihmisten hyvinvoinnin taso ei tämän tutkimuksen valossa näytä kovinkaan huolestuttavalta. Tutkimuksessa ei ilmennyt mitään niin suurta yksittäistä puutetta tai ongelmaa, joka suoranaisesti vaikuttaisi ikäihmisten hyvinvoinnin tilaan. Tämä tulos ei kuitenkaan kerro sitä, etteikö yksittäisten henkilöiden kohdalla saattaisi esiintyä vakaviakin puutteita hyvinvoinnissa. Kunnan vanhustenhuollossa tulisikin huolehtia siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus hyvään ja turvalliseen vanhuuteen. Lisäksi kunnan olisi hyvä miettiä uusia ratkaisuja asumisjärjestelyihin ja kehittää toimivampaa kuljetuspalvelujärjestelmää. Avainsanat: ikäihmiset, hyvinvointi, sosiaali- ja terveyspalvelut, maaseutumainen kunta, Sahalahti1 TUTKIMUKSEN TAUSTA 5 1.1 ALUEELLINEN ERILAISTUMINEN 6 1.2 VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA VANHUSPOLITIIKKA 9 1.3 KUNNAT PALVELUIDEN TUOTTAJINA 10 2 HYVINVOINTITUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUSPERINNE 11 2.1 HYVINVOINNIN KÄSITE 11 2.2 HYVINVOINTITUTKIMUKSEN KEHITYSPIIRTEITÄ 16 2.3 POHJOISMAINEN HYVINVOINTITUTKIMUS 19 3 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI AIKAISEMMISSA TUTKIMUKSISSA 23 4 HYVINVOINTIKÄSITTEEN OPERATIONAALISOINTI 26 5 SAHALAHDEN KUNTA 30 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 33 6.1 TUTKIMUSONGELMA 33 6.2 TUTKIMUSAINEISTO JA SEN EDUSTAVUUS 34 6.3 METODISET VALINNAT JA MITTARI 35 6.4 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 37 6.5 ANALYYSIMENETELMÄT 40 7 TULOKSET 42 7.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 42 7.2 ASUMINEN JA TOIMEENTULO 43 7.2.1 Toimeentulo 43 7.2.2 Asuminen 45 7.3 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY 48 7.3.1 Terveys 48 7.3.2 Toimintakyky 50 7.4 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 52 7.4.1 Sosiaalipalvelut 52 7.4.2 Terveyspalvelut 57 7.5 SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN JA VAPAA-AJAN VIETTO 57 7.5.1 Sosiaaliset kontaktit 57 7.5.2 Miltä elämä tuntuu? 59 7.5.3 Vapaa-ajan vietto 61 8 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI JA SEN TUKEMINEN MAASEUTUMAISESSA KUNNASSA 63 LÄHDELUETTELO 73 LIITTEE