Interruptions. The Effects of Gender and Status on Conversational Dominance in an Academic Context.

Tutkielman aiheena ovat keskeytykset ja niiden käyttö akateemisessa keskustelussa. Tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuoli ja status vaikuttavat keskeytysten käyttöön ja miten niitä käytetään osoittamaan valtaa ja keskustelun hallintaa. Yleisesti on useiden aikaisempien tutkimusten pohjalta väitetty, että miehet hallitsevat keskusteluja jopa ammatillisesta statuksesta riippumatta ja että patriarkaalisessa yhteiskunnassa naiset joutuvat myös keskustelussa huonompaan asemaan kuin miehet. Keskeytyksiä on yleisesti pidetty keskustelun hallinnan ja vallan osoittimina, vaikka asia ei välttämättä ole niin yksinkertainen. Monet keskeytyksistä ovat pikemminkin solidaarisuuden ja innostuksen osoituksia eivätkä yrityksiä hallita toisen puhujan puheenvuoroja. Tutkimuksessa materiaalina käytettiin internetissä olevaa Michiganin yliopiston puhutun englannin tietokantaa (The Michigan Corpus of Academic English ”MICASE”), josta on valittu neljä litteroitua keskustelua. Kaksi keskusteluista sisältää sekä mies- että naispuhujia, yksi ainoastaan miehiä ja yksi ainoastaan naisia. Keskusteluista analysoitiin kymmenen viimeistä sivua. Tarkoituksena oli selvittää miten keskeytykset jakautuvat eri sukupuolien kesken sekä miten status vaikuttaa keskeyttämiseen. Lisäksi oli tarkoituksena selvittää, kuinka suuri osa keskeytyksistä liittyy valtaan ja keskustelun hallintaan ja miten tällaiset valtatyyppiset keskeytykset jakautuvat sukupuolien ja statuksen suhteen. Tutkimuksen tulokset poikkeavat monien aikaisempien tutkimusten tuloksista. Odotetusti status vaikutti keskeytysten yleisyyteen: korkeampiarvoiset henkilöt keskeyttivät paljon yleisemmin kuin matala-arvoiset henkilöt. Korkea-arvoisia puhujia myös keskeytettiin onnistuneesti paljon harvemmin kuin matala-arvoisia. Sukupuolten välillä taas ei ollut suurta eroa tehtyjen keskeytysten määrässä, mutta naisille kohdistetaan hieman vähemmän keskeytyksiä kuin miehille. Suuntaus oli sama valtatyyppisten keskeytysten osalta: miehet joutuivat niiden kohteeksi useammin kuin naiset ja kävi myös ilmi, että tämä johtuu naisten haluttomuudesta keskeyttää toisiaan. Kaikki naisten valtatyyppiset keskeytykset oli osoitettu miehille.1. Introduction 3 2. Dominance in conversation 10 2.1 What is dominance? 10 2.2 Turn 12 2.2.1 Technical definition 12 2.2.2 Non-technical definition 13 2.3 Turn-disruptive behaviour 13 2.3.1 Back-channel response 13 2.3.2 Overlap 15 2.3.2.1 Technical definition 15 2.3.2.2 Non-technical definition 15 2.3.3 Interruption 16 2.3.3.1 What is an interruption? 16 2.3.3.2 Different types of interruption 17 3. Interruption and power 19 3.1 Dominance-related vs. non-dominance related interruptions 19 3.2 Functions of interruptions according to Julia Goldberg 20 4. Gender, status and interruptions 23 4.1 Studies on the effect of sex-roles on interruptions 25 4.2 Studies on the effect of sex-roles and status on interruptions 26 4.3 Studies that take the fun ctions of interruptions into account 28 5. Materials 31 5.1 The conversations introduced 32 5.2 The materials used for analysis 34 5.3 Problems with the materials 35 6. Methods 37 6.1 Length of turns 37 6.2 Instances of interruptions and simultaneous speech 37 6.3 Speaker codes 38 7. Results 39 7.1 The effect of status on interruption frequency 39 7.2 The effect of gender on interruption frequency 43 7.3 The effect of gender and status on interruption frequency 46 7.4 Who interrupts whom? 50 7.5 The functions of interruptions 52 7.5.1 Rapport-oriented interruptions 54 7.5.1.1 Status and rapport-oriented interruptions 56 7.5.1.2 Gender and rapport-oriented interruptions 57 7.5.2 Power-oriented interruptions 58 7.5.2.1 Status and power-oriented interruptions 64 7.5.2.2 Gender and power-oriented interruptions 66 7.5.2.3 Who controls whom? 69 8. Conclusion 71 Transcription conventions 74 Bibliograph