Lukija ja sanomalehden ulkoasu-uudistus. Tapaustutkimus lukijoista ja sanomalehti Kalevan ilmeen muutoksesta.

Suomalaiset sanomalehdet uudistivat ulkoasujaan 1990-luvulla. Lähes jokainen päivälehti vaihtoi sivujensa tyyliä ainakin jossain mitassa. Ulkoasu-uudistuksesta tuli yleisesti hyväksytty ja tarpeellinen lehden kehittämisen väline. Sanomalehden ulkoasun perusperiaatteet, kuten selkeyden vaatimus, eivät vuosikymmenien saatossa ole muuttuneet, vaikka ympäröivä visuaalinen kulttuurimme elää. Lehdet pyrkivät pysymään mukana kehityksessä, johon toiset viestintävälineet tuovat koko ajan uusia ja erityisesti visuaalisia haasteita. Suomalainen sanomalehtien taittoa ja ulkoasua koskeva tutkimus on ollut varsin hajanaista, eikä se ole juuri kytkeytynyt visuaalisen kulttuurin ja lehtien ulkoasun välisiin yhteyksiin. Sanomalehti Kalevan 1990-luvun puolivälissä toteuttamaa ulkoasu-uudistusprosessia kuvataan prosessiin osallistuneiden päättäjien, suunnittelijoiden ja toteuttajien kautta. Uudistus tavoitteli pääsyä entistä lähemmäksi pohjoissuomalaista lukijaa visuaalisuuden keinoin. Muutos kävi läpi ennen muuta koko lehden toimituksellisen aineiston ja jossain määrin se vaikutti myös lehden sisältöön. Toteutuneita muutoksia tutkittiin koeryhmän avulla siten, että ryhmä pääsi vertailemaan vanhan ja uudistetun ulkoasun lehtiä ja keskustelemaan vaikutelmistaan. Tallennetun keskustelun pohjalta tehtiin pienimuotoinen aineistolähtöinen analyysi. Sen mukaan koeryhmässä varauksin hyväksyttiin tehdyt muutokset ja pidettiin lopputulosta parempana kuin vanhaa ulkoasua. Koeryhmästä saadut tulokset tukevat olettamusta, että ulkoasun avulla pystytään ohjaamaan lukijaa ja selkeyttämään esille pantua aineistoa. Sen sijaan tulos ei anna vastausta kysymykseen, oliko muutos lehdessä sopusoinnussa visuaalisen kulttuurin kehityksen kanssa. Koetilanteesta saadun kokemuksen mukaan ulkoasuaan uudistavan lehden kannattaisi käyttää koelukijoiden ryhmää tai ryhmiä muutoksien testaamiseksi. Ryhmästä voi saada hyödyllistä tietoa siitä, häiritsevätkö jotkin uudistuksen piirteet lukijoita niin, että sisällön viesti hukkuu lukijan ärtymykseen