Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valintaa ohjaavat oikeussäännöt ja -periaatteet - Erityisesti julkisia hankintoja koskevan sääntelyn soveltaminen hankevalinnassa.

Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan yhteisön aluekehitysrahaston osarahoittamien hankkeiden valintaa Suomessa ohjaavaa oikeussääntöjen ja ­periaatteiden kokonaisuutta. Erityisenä hankevalinnassa sovellettavana säännöskokonaisuutena tutkitaan julkisia hankintoja koskevan sääntelyn (hankintalaki) soveltamisalaa hankevalinnassa; millä edellytyksillä hankevalintatilanteessa on velvollisuus kilpailuttaa hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat tavara- ja palveluhankinnat sekä rakennusurakat ja keneen tuo velvollisuus kohdistuu? Hankkeiden valinnassa sovellettava oikeudellinen ohjausjärjestelmä koostuu yhteisöoikeuden ja kansallisen oikeuden normeista ja muista oikeudellisista päätösperusteista. Tutkimus on oikeusdogmaattinen, jossa normien tulkinta ja systematisointi on keskeisessä asemassa. Oikeuslähdeopillisella erittelyllä systematisoidaan normimassaa siten, että kunkin oikeuslähteen velvoittavuuden aste hankevalintaa ohjaavana normina esitetään Laakson käyttämän tyypittelyn mukaan: käyttöön vahva/heikko velvoittavuus ja käyttö sallittua. Normien tulkinnalla tutkitaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten harkintavallan rajoja sekä hankkeiden valintamenettelyn valinnan että yksittäisten hankkeiden rahoituksen (hankekriteerien) osalta. Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa hankevalintaa suorittaville viranomaisille kaikki oikeudelliset perusteet sekä muut näkökohdat, joilla on merkitystä päätettäessä hankkeiden rahoituksesta. Hankekriteereitä tulkitsemalla painotetaan kriteerien asiasisältöä ja keskinäistä järjestystä; mitkä vaatimukset ovat ehdottomia edellytyksiä rahoituksen myöntämiselle, mitkä ainoastaan hankevalintaa ohjaavia. Tutkimuksessa todettiin, että lainsäädännöllinen kehys hankkeiden valintamenettelylle sekä hankekriteereille on varsin väljä. Säädökset ja yleiset periaatteet asettavat ainoastaan toiminnan tavoitteet ja menettelyn yleiset laatuvaatimukset kuten avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun. Toimeenpanon keinot jäävät päätettäväksi kansalliselle ja alueelliselle tasolle, mistä johtuen eri alueilla ja eri viranomaisten kesken on käytössä erilaisia hankkeiden valintamenettelyjä ja eri hankekriteerien painoarvo vaihtelee alueittain. Alueiden välisten erojen ei todettu heikentävän hankkeiden toteutuksen tehokkuutta tai vaarantavan rahoituksen hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, koska alueilla tuleekin olla valta päättää oman alueen kannalta tärkeistä hankkeista sekä tarkoituksenmukaisista hankkeiden valintamenettelystä. Hankintalaki tulee hankevalinnassa sovellettavaksi silloin, kun tukea myöntävä viranomainen (hankintayksikkö) myöntää tukea yksityiselle hankinnan tekijälle siten, että tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta. Tällöin tukea myöntävä viranomainen kilpailuttaa hankinnat hankintalain mukaisesti, jos se on myöntänyt hankinta-avustusta, jonka osuus hankinnan arvosta pystytään laskemaan. Jos viranomainen myöntää yleisavustusta, jonka tarkkaa käyttökohdetta ja osuutta tulevista hankinnoista ei tiedetä avustustilanteessa, kilpailuttaa yksityinen tuensaajat hankinnat hankintalain mukaisesti, jos em. ehdot täyttyvät