Mediaaniäänestäjämalli, poliittinen mekanismi ja uudelleenjako

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, lisääkö taloudellinen eriarvoisuus uudelleenjakoa ja minkälaisen päätöksentekomekanismin kautta uudelleenjaon määrästä päätetään. Lisäksi tarkastellaan uudelleenjaon vaikutusta julkisen sektorin kokoon, äänestysaktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä eriarvoisuuden vai-kutusta uudelleenjakoon. Tarkastelussa käytetään hyväksi viime aikaisia (sekä hieman vanhempiakin) tutkimustuloksia. Mediaaniäänestäjämallin taustaoletukset ovat itsessään niin tiukat, että mitkään +löydy tukea. Syitä etsitään usein puutteellisesta aineistosta tai mallin ulkopuolelle jätetyistä tai malliin kuulumattomista mukaanluetuista muuttujista, ei niinkään mallin taustaehtojen laiminlyönnistä. Julkinen sektori on kasvanut huomattavasti lähes kaikissa länsimaissa viime vuosisadalla. Pääsyyllisenä on usein pidetty julkisen sektorin uudelleenjakavaa roolia, onhan tulonsiirtojen osuus budjetista lisääntynyt merkittävästi. Mutta ainoa selittäjä se ei voi olla. Riippumatta siitä, käsitetäänkö julkisen sektorin hyödyke- ja palvelutuotanto osaksi uudelleenjakoa vai ei, niin esimerkiksi tuotannon suhteellisen hinnan kohoaminen selittää OECD-maissa keskimäärin neljänneksen julkisten kulutusmenojen kasvusta. Lisääkö taloudellinen eriarvoisuus uudelleenjakoa? Tämän nk. poliittisen mekanismin suhteen tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Toisessa mukaan otetussa tutkimuksessa löytyi merkkejä, että eriarvoisuus vaikuttaa positiivisesti ja merkittävästi uudelleenjakoon.. Vastaavalla aineistolla tehty toinen tutkimus puolestaan ei löytänyt mitään tukea eriarvoisuuden vaikutukselle uudelleenjakoon. Olennainen ero tutkimuksissa oli muuttujien ja niistä erityisesti tulojen määrittelyssä. Tämä tulojen määrittelyn ongelma onkin keskeinen sekä mediaaniäänestäjämallia että poliittista mekanismia testattaessa. Yleisesti oletetaan, että köyhät ja vähemmän koulutetut äänestävät laiskimmin ja siten mediaaniäänestäjä löytyy alemmalta tasolta tulonjakaumasta. Tulokset osoittavat, että suhteellisilla tuloilla on positiivinen, mutta vähenevä vaikutus äänestysaktiivisuuteen. Toisaalta tutkittaessa yksilöiden käyttäytymistä eri aikoina tulojen vaikutus ei ole enää niin selkeä. Tämä saattaa johtua siitä, että tulot ovat kasvaneet ja aktiivisuus laskenut trendimäisesti